Urheilun valtakunnallisen kattojärjestön Valon puheenjohtaja Juha Rehula kertoo, että on olemassa muutama harrastus joilla hän saa itsensä liikkeelle.

– Kesällä suunnistus on ykkönen. Ilta- ja kuntorasteille yritän ehtiä edes jonkun verran. Suppamaastot, rehevät ja peitteiset alueet sekä kankaat ovat tulleet tutuiksi, hän kuvailee.

Jämsä-Jukolaan Hollolassa asuva Rehula saapuu selkein tavoittein. – Oma ja joukkueen yhteinen tavoite on: rastit oikeassa järjestyksessä leimaten ehjänä pois metsästä numerolla 1243, Keski-Hollolan Suunnistajat.

Valon puheenjohtajana Rehula toimii puolivuotiskauden, eli kesäkuun 2013 loppuun asti. Taustana hänellä on yli 30 vuoden mukanaolo erilaisissa järjestöissä sosiaali- ja terveysalalla, hevosurheilussa, puolueessa ja liikuntajärjestöissä. – Jokaisella on omanlaisensa toimintakulttuuri ja toimintatapoja. Paljon on yhteisiäkin tekijöitä eikä vähiten siitä syystä, että kyse on pääosin vapaaehtoistoiminnasta, hän sanoo.

Puheenjohtajuus uudessa kattojärjestössä on silti antanut uusia näköaloja. – Uusi maailma on se, miten kovaa edunvalvontatyötä tehdään saman sateenvarjon alla. Miten pitkän matkan ja kovan työn takana on yhteisen tekemisen aikaansaaminen. Millaista onkaan luottamuksen rakentaminen tai miten vähän loppujen lopuksi onkaan tietoa siitä, mitä ”naapuri” tekee, vaikka lähtökohtaisesti kyse on yhteisten tavoitteiden eteen toimimisesta.

Jukolan viesti – yksi merkittävä suomalainen seuratyön ja vapaaehtoisuuden näyte – on Rehulalle ollut yksi kesän kohokohdista Asikkalasta 2002 lähtien. – On tavoite, jonka toteutumisen eteen on yritettävä liikkua edes jonkin verran. Meillä on vanhojen koulukavereiden joukkue, joka on suoriutunut asettamiemme tavoitteiden mukaisesti kymmenen kertaa Jukolan yöstä. Rastit oikeassa järjestyksessä leimaten ehjänä pois metsästä. Kerran meidät on hylätty ykkösosuudella kartan katoamisen vuoksi, hän muistelee.

Henkilökohtainen huippuhetki Rehulalle on Jukolassa aina sama. – Jokaisella kerralla se yksi hetki, kun leiman tarkastaja sanoo kaksi kirjainta – ok!

Tapahtumana Jukola ei kertaakaan ole pettänyt Rehulan odotuksia. – Ympäristöstä huolehtiminen, toisista ihmisistä välittäminen ja itse suurtapahtuman sujuminen on ensinnäkin itse koettava ja toiseksi ihan pieniä mahdollisia puutteita ei edes huomaa, hän toteaa.

« Takaisin