Kuopio-Jukolan kilpailualueella on kolmisenkymmentä yksityistä omistajaa, mutta kilpailukeskus on pääosin Tapani ja Heli Hartikaisen mailla.

Papereissa tilan nimi on Lahtela, mutta Savossa käytäntö on usein eri kuin teoria.

– Oikeastaan naapuritila on virallisesti Hartikkala, mutta Hartikkalan Tapsana ja Helinä meidät silti täällä tunnetaan, Tapani Hartikainen hymyilee.

Tilan arkistoissa on tallella toistakymmentä vanhaa karttaa, vain hieman kellastuneita, mutta hämmästyttävän tarkkoja, värikkäitä ja kauniita.

– Tiluskarttoja ja peltokarttoja, joihin on merkitty rajat ja käyttötarkoitus, Tapsa kuvaa.

Perimätieto kertoo, että 1800-luvulla tilalla asui kesäisin venäläisiä kartoittajia ja maanmittareita perheineen.

– Yksi kartoittajien lapsista on kuollut täällä, todennäköisesti myös haudattu, sillä kallioon metsänlaidassa on hakattu synnyin- ja kuolinvuosi, Tapsa kertoo.

Säilyneet vanhat kartat on kuitenkin laadittu ruotsiksi ja suomeksi Ruotsin vallan aikana.

– Kaikki ovat jäljennöksiä, jotka on oikeiksi todistettu, Tapsa sanoo.

– Alkuperäistekijä ja vuosi on mainittu, samoin kopiointivuosi ja kopioija. Jokainen on todella kopioitu ja väritetty käsityönä.

Vaikka peltoja on raivattu, metsiä kasvatettu ja kaadettu, teitä ja kulkureittejä rakennettu ja siirretty, rakennuksia pystytetty ja purettu, nykyisen maaston tunnistaa helposti vanhoista kartoista. Kalliot, isot kivet, rantaviiva, niitä ei aika ehdi muutamassa sadassa vuodessa siirrellä.

Myös samat aikoinaan karttoihin merkityt rajapyykit löytyvät tilan metsistä yhä. Ne ovat usein isoja luonnonkiviä, mutta myös käsin rakennettuja kivikasoja.

Hartikaisilla on lypsykarjaa, peltoviljelyä ja metsätaloutta. Jukolaa on ennakoitu tilalla jo muutama vuosi.

– Normaalisti pellot ovat joka kolmas tai neljäs vuosi ohralla, nyt kaikki kisa-alueelle jäävät ovat vain nurmella, Tapsa sanoo.

– Säilörehu tehdään hyvissä ajoin tulevasta telttakylästä ja parkkialueelta, toivottavasti säät sen sallii.

– Kisakeskuksen alue kynnetään Jukolan jälkeen. Jos on normaali kevät, eivät pellot miksikään mene, Heli sanoo.

– Lisätyötä Kuopio-Jukola teettää jonkin verran, mutta kokemus on ainutkertainen, Heli jatkaa.

Kuopio-Jukola muovaa jonkin verran lypsykarjatilan arkea. Laitumet talon ympärillä on lehmiä varten rajattu pois kilpailualueesta, myös piha-alue aidataan kutsumattomilta vierailta.

– Lehmät ovat kuitenkin sisällä kisaviikonlopun, Heli sanoo.

– Vaikka olisipa tarpeeksi ajomiehiä paikalla, jos sattuisivat karkaamaan, Tapsa nauraa.

Hartikaisten kokemukset Jukolan valmisteluista ovat olleet myönteisiä.

– Uusia tuttavuuksia on tullut paljon, Tapsa sanoo.

– Organisaatio on iso ja intoa täynnä. Sen on tässä nähnyt, että talkoilla ja vapaaehtoisuudella saa porukassa aikaan. Me pääsemme helpolla, kun vastuu on kokonaan heillä.

– Maanomistajiin on pidetty yhteyttä kiitettävästi, Tapsa sanoo.

– Kaiken ovat kertoneet, mitä pitää tietää, Heli jatkaa.

– Rytökylällä varmaan vastedes puhutaan ajasta ennen ja jälkeen Jukolan, Tapsa naurahtaa.

Reilun kolmen kuukauden kuluttua Kuopio-Jukola valtaa Hartikaisten pellot. Se on maanomistajillekin ainutkertainen, veikeä elämys ja lumoava kokemus.

« Takaisin