Alle 50 päivän päässä häämöttävän Louna-Jukolan myötä tulee eräänlainen tripla täyteen, sillä kyseessä on historian kolmas Paimiossa suunnistettava Jukolan viesti. 1972, 1993 ja nyt 2015 – reilut 20 vuotta on siis ollut kummassakin välissä, joten seuraavan kerran Paimio kutsuu ehkä vuonna 2038. Mutta mitä koettiinkaan 43 vuotta sitten Mäntyrinteen hiekkamontuilla?
Tänä vuonna ei suunnisteta Jukolan viestin mielessä neitseellisellä alueella, sillä sama maasto toimi Jukolan näyttämönä juuri vuonna 1972. Kilpailukeskuskin oli vain lyhyen kivenheiton päässä tulevasta, entisen Paimion motellin eteläpuolella. Tuolloin Jukolan kilpailupaikat pidettiin loppuun asti salassa, ja suunnitteluvaiheessa käytiin isolla porukalla ”harhautusmielessä” katsomassa kilpailupaikkaa mm. Salon toisella puolella.
1970-luvun alussa Paimion seudulla ei vielä seuraan järjestäytynyttä suunnistustoimintaa ollut. Järjestäjänä toimikin yksinään toinen Louna-Jukolan isännistä, Turun Suunnistajat.
Jukolan voitto ei karannut kauas, sillä naapuripitäjän Liedon Parma otti toisen kaikkiaan kolmesta ykkössijastaan. Erityisesti Veikko Kiili ja ankkuri Tuomo Peltola kahdella viimeisellä osuudella olivat voitossa tärkeässä roolissa. Naisten henkilökohtainen kilpailu, Venlojen juoksu, käytiin sunnuntaiyön sijaan ensimmäistä kertaa lauantai-iltapäivällä ennen miesten Jukolan viestiä; ylivoimaiseen voittoon lähes 200 naisen kisassa suunnisti Virolahden Sammon moninkertainen MM-mitalisti Pirjo Seppä.
Venlojen juoksu 1972 on juuri startannut. Joukkoa vetää tuleva maailmanmestari ja suunnistusikoni, Piikkiön Karhun Liisa Liukkonen (myöh. Veijalainen, nyk. Peltola). Kuva: Paimion kaupungin kuva-arkisto.
Moni muistaa täältä ensimmäisen osuuden suunnistajien ”kiiltomadon”, jonka kärjessä eteni hiihtolegenda Juha Mieto. Aikanaan useita kertoja Jukolan alkuosuuksilla vauhtia pitänyt Mieto teki tuolloin kovan tempun ja toi Kurikan Ryhdin kärjessä vaihtoon.
Turun Suunnistajien veteraani Ilmari Ojanen sai tehtäväkseen kirjoittaa pohjan suojelijana toimineen tasavallan presidentti Urho Kekkosen tervehdykseen. Tuotteliaana kirjoittajana tunnettu ”Urkki” oli tarkka kaikista nimissään julkaistuista teksteistä, eikä Ojasen versiokaan presidentin hyväksyntää saanut.
– Punakynä pyyhki yli aika monta virkettä, joten teksti sopivasti lyhenikin. Itsetuntoani hiveli kuitenkin se, että mitään ei tekstiin lisätty, muistelee Ojanen tekstiä, jossa Kekkonen toivotti suunnistajille ”väkevää elämystä urheilunsa parissa”.
Kilpailusta muodostui odotuksiin nähden todellinen mammuttitapahtuma, sillä paikalla arvioitiin olleen 20 000 henkeä. Jukolan viestissä rikottiin ensi kertaa 400 joukkueen raja. Samalla kilpailu ohitti osanottajien määrässä ruotsalaisen ”esikuvansa” Tiomilan.
Jukolan 1972 viestikapula, jollaista käyttäen takavuosikymmeninä suoritettiin viestinvaihto. Vuodesta 1977 lähtien vaihtovälineenä on käytetty kilpailukarttaa. Kuva: Antti Veijalainen.
