Jukolan metsäkirkkoon vaeltaa hiljainen suunnistuskansa. Kuhiseva telttakylä jää taakse, kun väki nousee vesitorninmäelle.
– Olette tänään kokeneet onnistumisia, löytäneet ja ehkä huomanneet, ettette jaksakaan. Täällä ei enää punnita, mitata tai lasketa mitään – saamme nyt olla yhdessä tarvitsevia Jumalan edessä, liturgi Pertti Arola toteaa.
Kirkkoherra Vesa Tuominen muistuttaa ympäröivästä luonnosta, joka on tulvillaan Jumalan luomistyön ihmeitä: kukkimaan puhkeavia niittyjä, vihreyttään tuhlaavia lehtipuita, liverteleviä lintuja ja kaikkea kaunista.
– Luonnon väriloiston keskellä meille syntyy kaipaus kaiken kauniin jatkuvuudesta. Luomistyö jatkuu yhä ja näkyy muun muassa vuodenaikojen vaihteluna ja uusien ihmistaimien syntymisenä. Jumala loi kaiken hyväksi, mutta ihminen on turmellut luontoa langettuaan syntiin, hän sanoo.
Samalla kirkkoherra kehottaa kuulijoita ottamaan luonnonsuojelun yhteiseksi asiakseen.
– Meidän on ymmärrettävä vastuumme. Muuten olemme kuin eksyksissä olevia tuhlaajapoikia. Jeesuksen rasteilla et koskaan eksy elämän teillä, kirkkoherra Tuominen muistuttaa.