Viime vuoden Kuopio-Jukolan järjestäjät ovat koonneet Louna-Jukolaan omat Jukolan ja Venlojen joukkueet. Muutama viikko sitten puskaradio kertoi kuopiolaisten olevan matkalla lounaiseen Suomeen viimeistelemään kisasuorituksia. Lähetimme siis paikallistoimittajan paikalle tarkkailemaan. Haastateltaviksi löytyivätkin Kuopio-Jukolan piäsihterj Sari Jetsonen ja piäratamestarj Juhani Jetsonen. Kielimuurin takia toimittajamme ei pystynyt kääntämään vastauksia.
– Savolaesen ja turkulaisen huastettelusta tulloo tämmöstä. Ottakeepa siitä sitten tolokkua ihan ite, toteaa myös Juhani Jetsonen.
Saatiiks teil joukkueit iha helpol kassa vai pitik heikomppi karssi pois?
Juhani: Voe tokkiisa ol heleppo ja karsintoo myö ollaan tehty jo kuus vuotta aena siitä asti ku suatiin oma Jukola tänne Kuopijjoon. Jookkuveet on nyt kasattunna ja valamistelut käännissä. Turun murrettakkii harjotellaan jos ei karttoo ymmärretä että osataan jollain tavalla metästä poissiisakkii.
Sari: Naesten joukkue tulj kasattua yhtenä myöhäiltana ku laetettii kassaa joukkuvekuoria. Aekasemmat olj kasanna niitä usseempana iltana, mutta myöhä rykästii ne tehä yhessä viikoloppussa. Yömyöhällä myö sitte piätettii, että myöhä sitte juostaan ite seuroovassa kilipailussa. Joukkuve olj kasassa samantie. Mitäpä sitä karsintoja pitämään; yks ei oo juosunna koskaa suomen mualla kilipailussa ja muittennii kilipailuista o kuluna jonniimoenen tovi.
Mimmosil porukoil te olet tänn tulos?
J: Meellähän on yhet Jukola- ja Venla jookkuveet oman Jukolan nimissä. Parempi puolisko kokos Venloihin tiimin ja itellä on vastuulla Jussit.
Teijä poruk tuntte toisens varma yht hyvi ku omat taskuns, ku olett jo pitkä yhres tehny töit jukolahenges. Mites tollane vaikutta taktiikka ja muuhu yhteisse suunnittelu ja reenaukse?
J: Mittee tuota taktiikkoo miettimään. Ee niillä näätä huipuillakkaan mittää taktiikkoo olovan. Sehän myö jo tiällä omassa Jukolassa nähtii. Ihan vuan viivoo pitki. Siitä myökii uateltiin männä mistä ratamestarikkii viivan piirtännä. Ja harjotellaa vuan itestää ettei vuan sopu hajjoo ja salloo käävään lenkillä ilima valoja ettei vuan naapurj niä.
S: Hyvä henkihän se sae meijät ilimottaatumaannii. Tankkaas hoijettiin jo sillo illalla pitsalla. Oesko olluna korkee verensokerj syynä meijjän ilimottaatumisseenniin, joku arvelj jäläkeenpäen. Eihä meijjän tarvii harjotella. Lahjattomat harjottelloo myö huilataa että jaksetaa.
Kai maar teil jottai salaissi asei on mukan?
J: Jollain kepulkonstilla lähelle eturiviä het lähössä ja yritettään pittee paekat mualiin suakka. Näetä kisoja kun o järjestelly niin ossoo jo kepulkonstit käyttöö ja toisten heikkoovet hyövyntöö. Oekeet immeiset on valittu ossuuksillee ja myö piällysmiehinä ee sallaesuuksia muuten huuvella. Ettehän työ niistä tolokkua muutenkaan saeskaa – kieljmuur haettoo.
S: Eihä myö mittää salasia asseita tarvita. Myö tiijjetään jo nii paljo kepuljkonsteista mitä porukat käättää, että myö ei ennee kehata.
Tääl lounases Suomes meil on noit paljai kallioit varma yht paljo ku teil on niit mettässi mäkki. Millast kisakokemust te orotatte?
J: Kaakana on aena kaakana mutta piästäämpähän aenakin melekeen ulokomaelle. Sanohan se yksj teijän kieltä huastava, että se on iha epäiettistä ajattoo kilipailijoita niin kaavas ihan sinne suakka tiältä. Voehan se olla niinkii, että meijjän kilometrit o lyhyvempiä ku siellä etelässä. Ja piästääpähä myö aenakin tulomatka alamäkkee.
Suattaahan tuo tuassiissa olla kokemus tai sitten ei. Myö lähetään siittä että mehtä o helepompaa ku tiällä. Ja muastohan on tuttu kaekille entuuvestaan ja eehän siinä tarvii ku uria pitkin paenoo ku tulj perssii alla ja huuvella eessä mänöville ”väestähän vähän!”. Miitteepä tuota enempöö pekuloimaa sittempähän tuon näkköö. Jos etukätteen haakkuu, mittee sitä sitten seeraavan talaven tekköö?
S: Meijän metästä meillä ei oo mittää tietoo. Ei myö oo siellä kääty. Teijän metässä o meistäkkii osa juossunna. Osalla jäläkipolovikkii o jo siellä käännä. Jukola viestiähä myö ootetaa. Työ tiettä teijjän näkösen kisa.
Ei kai teil vaa mittä tarkoitust oo verrata kui me tääl tän jukolahomman kans pärjätä, ku teil meni kaik aika putke siäl Vehmersalmel?
J: Suattaahan tuo niinnii olla tai pikemminnii päevastoin. Kaahee hommahan siinä on, mittee tuota tai tulevia aenakaa haakkumaa. Ja mitenkäs myö vertaaltas ku kaakki ee oo käännä meijän metässä, teijän metässäpä o. Olj hienoo huomata, että aenakin yhe meijjän piäratamestarin idean otitte tiältä totteutuksee. Pallaatuskarttoehi tulloo nyt oma rata ja kaekki rastit.
S: Mitä sitä vertoomaan. Myö tehtii kaekki pellolle ja työ tiettä kaeken asvaltille. Meijjän metässä ei oltu suuunnistettu aekasemmi ja muutennii siellä olj kulkenna lähinnä vuan muanomistajat. Sanoha ne kuitennii, että enne meijän kilipailuja olj metässä nähty näläkiintynneen näkösiä liia kovvoo kulukevia marjankerrääjiä iha tyhjät ämpärit mukana. Ravintolaeväs tulloo kuitennii olemaa ihan sammoo. Kukkoo ei oo tarjolla kummallakkaa. Teillä o käätössä iha vähäkäätetty naeste saana. Meillähä se olj aeva uus. Onneks työ saitte käättöönne uuvven ilimottaatumissysteemi. Vuan kyllä myö sitä puhuttiinnii.
Mimmost sijotust te viästist orotatte?
J: Jos myö tullaan välittömästi käre jäläkee niin voijjaa myö olla tyytyväesii. Toesaalta jos kääp nii, että ero onnii suurj, kääp meille yljvoemanennii voetto.
S: Mitteepä myö sijotuksia laskemmaa. Myö tullaan metästä poes heti ku keretään, ei yhtää aekasemmi.
