Vuoden 2019 Jukola-pitäjä Kangasala sijaitsee 17 kilometriä Tampereelta kaakkoon. Tänne sijoitettiin 1500-luvun lopussa asumaan vallasta syöstyn kuninkaan Eerik XIV:n vaimo, kuningatar Kaarina Maununtytär (1550‒1612).
Kaarina Maununtytär syntyi talonpoikaisperheeseen Tukholmassa 1550. Kuningas ihastui 14-vuotiaaseen Kaarinaan, otti hänet hoviinsa ja meni muutaman vuoden kuluttua naimisiin 17 vuotta itseään nuoremman Kaarinan kanssa. Vaimovalinta aiheutti paheksuntaa aateliston keskuudessa ja vauhditti aateliston kääntymistä kuningasta vastaan. Kaarina Maununtytär ehti olla Ruotsin kuningatar 87 vuorokauden ajan.
Eerik XIV:n veli Juhana nousi kuninkaaksi ja piti Eerikiä ja Kaarinaa vankina Tukholmassa, Turun linnassa ja Mariefredissä Gripsholmin linnassa. Eerikin kuoltua vuonna 1577 Juhanalla ei ollut enää syytä pitää Kaarina vangittuna. Hän lahjoitti Kaarina Maununtyttärelle Kangasalta Liuksialan kartanon, missä Kaarina vietti loppuelämänsä, yhteensä 35 vuotta.
Liuksialan kartano sijaitsee kauniin koivukujan päässä Ranta-Koiviston asuinalueen tuntumassa. Kirkkojärven kierto on hieno lenkkireitti, ja sen varrella voi käydä katsomassa kartanoakin. Liuksialankujan päästä lenkki voi jatkua Leivintien maalaismaisemiin.
Kaarina Maununtyttären saapuessa kartanoon sen henkilökuntaan kuului 40 työntekijää, joten huonoihin oloihin ei entistä kuningatarta lähetetty. Syrjässä kartano kuitenkin oli, ja siellä asuminen tarkoitti Kaarinalle elinikäistä maanpakolaisuutta.
Kaarina Maununtytär oli aikanaan suosittu henkilö. Hän otti vähäosaiset huomioon, ja kuoleman jälkeen kirjoitetussa muistorunossa Kaarinan mainitaan olleen vaatimaton, nöyrä, hurskas ja kärsivällinen.
Kaarina Maununtytär, yksityiskohta Erik Johan Löfgrenin maalauksesta Eerik XIV ja Kaarina Maununtytär vuodelta 1864. Kuva: Wikimedia commons
Suomalaisia Kaarina Maununtytär on kiehtonut juuri asuinpaikkansa vuoksi. Hän on ainoa Suomeen haudattu kuninkaallinen. Kaarina Maununtytär kuoli vuonna 1612. Hänet haudattiin ensin Turun tuomiokirkkkoon hautaholviin, mistä jäänteet siirrettiin omaan sarkofagiin 1860-luvulla.
Ruotsalaisille Kaarinan Maununtytär on ollut kiinnostava henkilö talonpoikaistaustansa vuoksi. Nuori rakastajatar nousi köyhästä perheestä kuningattareksi.
Kaarina Maununtyttären jälkeen Liuksialan kartano siirtyi hänen tyttärensä Sigridin omistukseen ja tältä edelleen poika Åke Tottille. Nykyään kartano on Meurmanien suvun hallussa.
Liuksialan kartanon kuva: Antti Harkko
Teksti: Outi Hytönen