{"id":1381,"date":"2019-02-28T18:00:24","date_gmt":"2019-02-28T16:00:24","guid":{"rendered":"https:\/\/jukola.com\/2019\/?p=1381"},"modified":"2019-03-01T10:56:14","modified_gmt":"2019-03-01T08:56:14","slug":"tervetuloa-kangasalle-suomen-ainoaan-ruotsalaiskuninkaallisen-asuinpaikkaan","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/jukola.com\/2019\/2019\/02\/tervetuloa-kangasalle-suomen-ainoaan-ruotsalaiskuninkaallisen-asuinpaikkaan\/","title":{"rendered":"Tervetuloa Kangasalle \u2013 Suomen ainoaan ruotsalais­kuninkaallisen asuinpaikkaan!"},"content":{"rendered":"

Vuoden 2019 Jukola-pit\u00e4j\u00e4 Kangasala sijaitsee 17 kilometri\u00e4 Tampereelta kaakkoon. T\u00e4nne sijoitettiin 1500-luvun lopussa asumaan vallasta sy\u00f6styn kuninkaan Eerik XIV:n vaimo, kuningatar Kaarina Maununtyt\u00e4r (1550\u20121612).<\/p>\n

Kaarina Maununtyt\u00e4r syntyi talonpoikaisperheeseen Tukholmassa 1550. Kuningas ihastui 14-vuotiaaseen Kaarinaan, otti h\u00e4net hoviinsa ja meni muutaman vuoden kuluttua naimisiin 17 vuotta itse\u00e4\u00e4n nuoremman Kaarinan kanssa. Vaimovalinta aiheutti paheksuntaa aateliston keskuudessa ja vauhditti aateliston k\u00e4\u00e4ntymist\u00e4 kuningasta vastaan. Kaarina Maununtyt\u00e4r ehti olla Ruotsin kuningatar 87 vuorokauden ajan.<\/p>\n

Eerik XIV:n veli Juhana nousi kuninkaaksi ja piti Eeriki\u00e4 ja Kaarinaa vankina Tukholmassa, Turun linnassa ja Mariefrediss\u00e4 Gripsholmin linnassa. Eerikin kuoltua vuonna 1577 Juhanalla ei ollut en\u00e4\u00e4 syyt\u00e4 pit\u00e4\u00e4 Kaarina vangittuna. H\u00e4n lahjoitti Kaarina Maununtytt\u00e4relle Kangasalta Liuksialan kartanon, miss\u00e4 Kaarina vietti loppuel\u00e4m\u00e4ns\u00e4, yhteens\u00e4 35 vuotta.<\/p>\n

Liuksialan kartano sijaitsee kauniin koivukujan p\u00e4\u00e4ss\u00e4 Ranta-Koiviston asuinalueen tuntumassa. Kirkkoj\u00e4rven kierto on hieno lenkkireitti, ja sen varrella voi k\u00e4yd\u00e4 katsomassa kartanoakin. Liuksialankujan p\u00e4\u00e4st\u00e4 lenkki voi jatkua Leivintien maalaismaisemiin.<\/p>\n

Kaarina Maununtytt\u00e4ren saapuessa kartanoon sen henkil\u00f6kuntaan kuului 40 ty\u00f6ntekij\u00e4\u00e4, joten huonoihin oloihin ei entist\u00e4 kuningatarta l\u00e4hetetty. Syrj\u00e4ss\u00e4 kartano kuitenkin oli, ja siell\u00e4 asuminen tarkoitti Kaarinalle elinik\u00e4ist\u00e4 maanpakolaisuutta.<\/p>\n

Kaarina Maununtyt\u00e4r oli aikanaan suosittu henkil\u00f6. H\u00e4n otti v\u00e4h\u00e4osaiset huomioon, ja kuoleman j\u00e4lkeen kirjoitetussa muistorunossa Kaarinan mainitaan olleen vaatimaton, n\u00f6yr\u00e4, hurskas ja k\u00e4rsiv\u00e4llinen.<\/p>\n

\"\"

Kaarina Maununtyt\u00e4r, yksityiskohta Erik Johan L\u00f6fgrenin maalauksesta Eerik XIV ja Kaarina Maununtyt\u00e4r vuodelta 1864. Kuva: Wikimedia commons<\/p><\/div>\n

Suomalaisia Kaarina Maununtyt\u00e4r on kiehtonut juuri asuinpaikkansa vuoksi. H\u00e4n on ainoa Suomeen haudattu kuninkaallinen. Kaarina Maununtyt\u00e4r kuoli vuonna 1612. H\u00e4net haudattiin ensin Turun tuomiokirkkkoon hautaholviin, mist\u00e4 j\u00e4\u00e4nteet siirrettiin omaan sarkofagiin 1860-luvulla.<\/p>\n

Ruotsalaisille Kaarinan Maununtyt\u00e4r on ollut kiinnostava henkil\u00f6 talonpoikaistaustansa vuoksi. Nuori rakastajatar nousi k\u00f6yh\u00e4st\u00e4 perheest\u00e4 kuningattareksi.<\/p>\n

Kaarina Maununtytt\u00e4ren j\u00e4lkeen Liuksialan kartano siirtyi h\u00e4nen tytt\u00e4rens\u00e4 Sigridin omistukseen ja t\u00e4lt\u00e4 edelleen poika \u00c5ke Tottille. Nyky\u00e4\u00e4n kartano on Meurmanien suvun hallussa.<\/p>\n

Liuksialan kartanon kuva: Antti Harkko<\/p>\n

Teksti: Outi Hyt\u00f6nen<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Vuoden 2019 Jukola-pit\u00e4j\u00e4 Kangasala sijaitsee 17 kilometri\u00e4 Tampereelta kaakkoon. T\u00e4nne sijoitettiin 1500-luvun lopussa asumaan vallasta sy\u00f6styn kuninkaan Eerik XIV:n vaimo, […]<\/p>\n","protected":false},"author":132,"featured_media":1383,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[10],"tags":[],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/jukola.com\/2019\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1381"}],"collection":[{"href":"https:\/\/jukola.com\/2019\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/jukola.com\/2019\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/jukola.com\/2019\/wp-json\/wp\/v2\/users\/132"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/jukola.com\/2019\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1381"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/jukola.com\/2019\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1381\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1394,"href":"https:\/\/jukola.com\/2019\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1381\/revisions\/1394"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/jukola.com\/2019\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1383"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/jukola.com\/2019\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1381"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/jukola.com\/2019\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1381"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/jukola.com\/2019\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1381"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}