Tämä haastattelu on alunperin julkaistu Jukola.com sivulla 20.8.2021
Nuo Aleksis Kiven virkkeet herättivät pohtimaan metsien ja suunnistuksen yhteyttä. Kukapa olisikaan parempi asiantuntija metsätalouden, metsien ja suunnistuksen saralta kuin Harri Tasanen, jolla on metsänhoitoyhdistyskokemusta Lounais-Suomen ja Satakunnan seudulta 38 vuodelta ja suunnistuskokemusta 10-vuotiaasta saakka. MHY Lounametsä muodostui vähitellen 19 pienemmän metsänhoitoyhdistyksen fuusioissa. Harri on vuosien varrella keskustellut tuhansien metsänomistajien ja suunnistajien kanssa. Seuraavassa hänen mietteitään aiheesta.
Yksityismetsänomistajat päätöksentekijöinä
Yksityiset ihmiset omistavat noin 60 prosenttia Suomen tuottavasta metsämaasta, Etelä-Suomessa huomattavasti enemmänkin. Suomessa on noin 600 000 metsänomistajaa. Jokainen heistä tekee omia metsiään koskevat päätökset. Millaisia tunteita päätöksiin liittyy: huolehtimista, hyödyntämistä, ylläpitoa, sijoittamista, virkistäytymistä, rauhoittumista? Miten nämä tunteet näkyvät päätöksenteossa?
HT: Metsänomistajien erilaisista lähtökohdista johtuen kaikkia edellä mainittuja tunteita liittyy heidän päätöksentekoonsa. Pääpaino on kuitenkin perhemetsätalouden kautta huolehtimisessa ja hyödyntämisessä. He haluavat jättää metsät seuraavalle polvelle paremmassa kunnossa kuin ne itse saivat omistukseen. Tämä on sitä ylisukupolvista huolehtimista jatkuvuudesta.
Metsät ovat sertifioituja
Metsäsertifiointi on yleisesti hyväksytty työkalu ekologisten, sosiaalisten ja taloudellisten näkökulmien yhteensovittamiseen metsätaloudessa. Molemmat Suomessa käytössä olevat globaalit sertifiointijärjestelmät, FSC ja PEFC, perustuvat kestävyyden eri osa-alueiden saman aikaiseen huomioimiseen. Yli 90 % talousmetsien pinta-alasta Suomessa on sertifioitua. Mitä sertifiointi on merkinnyt metsätaloudessa?
HT: Sertifiointivaatimusten mukaisia asioita on aikaisemminkin otettu laajasti huomioon metsien hoidossa ja käytössä. Nyt ne vain kirjataan tarkemmin ylös, koska ne pitää todistaa sertifioinnin avulla tuotteiden loppukäyttäjille. Ekologiset, sosiaaliset ja taloudelliset näkökulmat tulevat sertifioinnin kautta hyvin tasavertaisesti huomioon otetuksi.
Metsillä on paljon taloudellista merkitystä
Metsäsektori työllistää suoraan noin 60 000 henkilöä ja alihankintaketjut huomioiden noin 140 000 ihmistä. Se tuo myös noin 20 prosenttia Suomen tavaraviennin vientituloista. Miten tämä mielestäsi näkyy nykyisin ihmisten asenteissa ja mielipiteissä?
HT: Valitettavan pieni osa ihmisistä ymmärtää metsien taloudellisen ja ekologisen merkityksen koko kansantaloudelle ja ympäristölle. Hyvin hoidetut metsät sitovat parhaiten hiiltä ja tuovat toimeentuloa. Nykyään on muotia suojella ja ”museoida” metsiä ilmastomuutoksen nimissä. Kaikki ovat antamassa neuvoja metsien hoitoon ja käsittelyyn tunnepohjalta. Onneksi valtaosa metsänomistajista ymmärtää metsien ylisukupolvisen kestävän käytön. He tekevät myös päätöksen omissa metsissään.
Suunnistus liikuttaa
Tullaan kohti suunnistusta. Joka vuosi suunnistusta harrastaa noin 50 000 suunnistajaa ja he tekevät noin 400 000 suoritusta eri puolilla Suomea – suomalaisten metsänomistajien metsässä. Miten maastonkäytöstä yleensä sovitaan omistajien kanssa ja päästäänkö helposti sopimukseen?
HT: Suunnistuksen ”urheilukenttänä” toimii kartta. Uuden kartan tekeminen alkaa aina siitä, että kultakin metsänomistajalta kysytään lupa kartan tekoon ja suunnistukseen heidän metsissään. Pääsääntöisesti metsänomistajat suhtautuvat suunnistukseen myönteisesti ja lupa saadaan. Samalla kartoitetaan metsänomistajien tarpeet suojella esimerkiksi juuri istutettuja taimikoita tai muita arkoja kohteita. Ratasuunnittelulla voidaan paljon tehdä tämän asian eteen.
Massatapahtumien järjestäminen
Yleensä jo ennen kartan laatimista seura sopii maanomistajien kanssa alustavasti kaikesta kartalla tapahtuvasta toiminnasta kansalliset kilpailut, kuntorastit ja seuran harjoitukset mukaan lukien. Jukola on vielä erityistapaus, koska osallistujamäärä on niin iso. Mitä erityispiirteitä isojen tapahtumien laatimisessa tulee vastaan?
HT: Metsänomistajille pidetään ennen isoja tapahtumia keskustelutilaisuuksia, joissa he voivat tuoda esille metsiensä suojeltavia ja arkoja kohteita. Ratojen laadinnassa nämä pystytään huomioimaan ja säästämään erittäin hyvin. Karttaan on merkitty kaikki kielletyt alueet, joita ovat esim. pihat ja viljellyt pellot. Kiellettyjä alueita valvotaan ja tarvittaessa ne rajataan maastoon nauhoilla. Kielletyllä alueella suunnistaminen aiheuttaa suorituksen hylkäämisen. Maastoon myös rauhoitetaan riistatiheikköjä.
Suunnistus on kansalaistaito
Suunnistustaito on tärkeää myös metsäammattilaiselle. Maastossa pitää tarkistaa luontokohteet, puuston laatu, suunnitella toimenpiteet, merkata kartalle ja tietojärjestelmiin. Miten suunnistus näkyy metsäalalla?
HT: Enää se ei välttämättä näy niin paljon. Aiemmin suuri osa metsäammattilaisista suunnisti aktiivisesti, nykyään ehkä pienempi osuus. Työtä tehdään enemmän tietokoneella, mutta sitä huolimatta suunnistustaito on edelleen aivan välttämätön taito metsäammattilaiselle. GPS ja digitaaliset kartat toki helpottavat, mutta pitää silti osata kulkea metsässä ja ymmärtää karttaa.
Metsäpalot
Hyvät kartat, kattava metsätieverkosto ja osaavat ammattilaiset ovat takeena sille, että Suomessa metsäpaloja on erittäin vähän, ja ne jäävät pienialaisiksi. Metsäpalojen lentotähystystä tehdään eri puolilla maata vuosittain toukokuun alusta elokuun loppuun. Mikä merkitys tällä on metsänomistajien ja metsätalouden kannalta?
HT: Metsäpalojen lentotähystyksessä Suomi on edelläkävijä. Palot todetaan varhaisessa vaiheessa. Meillä ei ole Siperian tai Kanadan tapaan laajoja erämaametsiä, joiden latvapaloja on erittäin vaikeata sammuttaa.
Vanhempien rooli
Vanhemmat ovat suunnistuksessa usein isossa roolissa, kun he vievät lapsia harjoituksiin, usein etäälle keskuksista. Iltarastit pidetään usein metsäteiden varsilla. Miten näet metsätalouden merkityksen siinä, että suunnistajat pääsevät hyviä metsäteitä pitkin hienoihin suunnistusmaastoihin?
HT: Molemmilla on valtava merkitys. Ilman vanhempien roolia lapset eivät oikeastaan pysty aloittamaan suunnistusta. Vanhempien rooli kuljetuksen lisäksi lasten saattajana on alussa erittäin tärkeä. Pikkuhiljaa lapset haluavat itsenäisesti lähteä metsään, jolloin vanhemmille voi löytyä muita tehtäviä. Monet vanhemmat ovatkin lasten suunnistusharrastuksen myötä itse osallistuneet moniin talkootehtäviin tai aloittaneet itse suunnistusharrastuksen.
Luontosuhde
Mikä merkitys mielestäsi suunnistuksella on suomalaisten luontosuhteen muodostamiseen ja metsäluonnon ymmärtämiseen?
HT: Kyllähän se edesauttaa siihenkin. Tässä tietenkin tulee myös vastakkainasetteluita, kun uudistetut metsät tai raivatut taimikot eivät välttämättä tunnu kivalta. Silloin itse muistan aina sen, että olen vieraana toisen maalla ja minä en voi lähteä määrittämään, mitä metsässä pitäisi tehdä. Jokamiesoikeudet antavat hyvät mahdollisuudet harrastukselle, sillä kuitenkin vain hyvin pieni osa metsistä käsitellään vuosittain. Ja pitää muistaa, että vaikkapa 15 vuoden jälkeen lopputulos voi olla erittäin mieluisa. Aikaa ei voi pysäyttää, eikä myöskään metsän kasvua ja kehitystä!
Parhaat metsäkokemuksesi
Mikä on ollut sinun paras metsäkokemuksesi tai muistosi metsänhoitoasioiden parissa?
HT: Metsäpalstojen kulottaminen eli poltto on ollut vaikuttava toimenpide, etenkin kun on nähnyt myös näiden kohteiden metsien synnyn ja kasvun uudistamisen jälkeen. Kasvavat metsät ovat kauniita!
Entä mikä on ollut sinun paras metsäkokemuksesi tai muistosi suunnistuksen parissa?
HT: Kyllä Jukolan viesti sykähdyttää aina. 20 vuoden paussin jälkeen Mynämäen Suunnistajien ykkösjoukkueessa pääsimme 1994 Luosto-Jukolassa sijalle 109 ja vuonna 2015 MHY Lounametsän porukalla sijalle 401 Louna-Jukolassa – ne ovat painuneet mieleen. Jukolan hienoon tunnelmaan ja hyvään joukkuehenkeen ei kyllästy!
Tässäpä evästystä ja ajateltavaa pitkäksi ajaksi. Kiitokset, Harri!
Taustaa:
Noin 60 000 Suomen Suunnistusliiton jäsentä liikkuvat vuosittain suunnistuksen sekä hiihto-, pyörä- ja tarkkuussuunnistuksen parissa. Liikuntaelämyksiä kaiken ikäisille tarjoava Suomen Suunnistusliitto on hyväksytty PEFC Suomen jäseneksi. Suunnistajat täydentävät yhdistyksen jäsenistöä erityisesti metsien monikäytön eteen tehtävässä työssä. PEFC-sertifioiduissa metsissä mm. edistetään lasten ja nuorten luontosuhdetta, jokamiehenoikeuksia, monikäyttöä sekä roskaamattomuutta.
Jokaisen tapahtuman taustalla on kuitenkin suunnistusseurojen ja paikallisten maanomistajien yhteistyö. Tämä yhteistyö on elintärkeää suunnistajille – ilman maanomistajien lupaa tapahtumia ei voitaisi järjestää.