{"id":5805,"date":"2022-04-05T19:51:57","date_gmt":"2022-04-05T16:51:57","guid":{"rendered":"https:\/\/jukola.com\/2022\/?p=5805"},"modified":"2022-04-05T19:51:57","modified_gmt":"2022-04-05T16:51:57","slug":"mynamaella-tehty-historiaa-suomen-ensimmainen-auto","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/jukola.com\/2022\/2022\/04\/05\/mynamaella-tehty-historiaa-suomen-ensimmainen-auto\/","title":{"rendered":"Myn\u00e4m\u00e4ell\u00e4 tehty historiaa &#8211; Suomen ensimm\u00e4inen auto"},"content":{"rendered":"<div>\n<p>Harva tiet\u00e4\u00e4, ett\u00e4 Suomen ensimm\u00e4inen auto syntyi Myn\u00e4m\u00e4ess\u00e4 vuonna 1913. T\u00e4m\u00e4 historiallisestikin merkitt\u00e4v\u00e4 projekti sai alkunsa Myn\u00e4m\u00e4ess\u00e4 toimineen Korvensuun s\u00e4hk\u00f6- ja maatalouskonetahtaan silloisen johtajan Frans Lindstr\u00f6min ideasta. Lindstr\u00f6min tavoitteena oli valmistaa auto kokonaisuudessaan Korvensuun tehtaassa ja todistaa sill\u00e4 ennen kaikkea Korvensuun tehtaan ty\u00f6ntekij\u00f6iden korkeaa ammattitaitoa. P\u00e4\u00e4asiassa tehtaalla valmistettiin maatalouskoneita, ja vain hiljaisempina aikoina ty\u00f6miehill\u00e4 oli aikaa pakertaa auton parissa. Korvensuu-auton valmistus kesti kolme vuotta.<\/p>\n<\/div>\n<div>\n<p>Lopputulokseksi syntyi kaksisylinterinen ilmaj\u00e4\u00e4hdytteinen nelitahtimoottori. Auton huippunopeus oli noin 40 kilometri\u00e4 tunnissa ja vaihteitakin l\u00f6ytyi useampia. Moottorista l\u00f6ytyy 40 hevosvoimaa.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<div id=\"attachment_5814\" style=\"width: 622px\" class=\"wp-caption aligncenter\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" aria-describedby=\"caption-attachment-5814\" class=\"wp-image-5814 size-full\" src=\"https:\/\/jukola.com\/wp-content\/uploads\/sites\/20\/2021\/10\/auto2.jpg\" alt=\"\" width=\"612\" height=\"459\" srcset=\"https:\/\/jukola.com\/2022\/wp-content\/uploads\/sites\/20\/2021\/10\/auto2.jpg 612w, https:\/\/jukola.com\/2022\/wp-content\/uploads\/sites\/20\/2021\/10\/auto2-300x225.jpg 300w\" sizes=\"auto, (max-width: 612px) 100vw, 612px\" \/><p id=\"caption-attachment-5814\" class=\"wp-caption-text\">Juho Koski Korvensuun auton ratissa vuonna 1986.<\/p><\/div>\n<\/div>\n<div>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>Erityisen projektista tekee se, ettei Suomessa siihen aikaan ollut juurikaan autoja, joista ottaa mallia &#8211; auto valmistettiin ilman piirustuksia ja aikaisempaa kokemusta. Korvensuun auton suunnittelu oli hyvin omintakeista, ja vaikutteita on otettu niin hevosajoneuvoista kuin veneiden moottoreistakin. Lindstr\u00f6mille oli t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 auto tehd\u00e4\u00e4n t\u00e4ysin itse, vaikka lopulta muutamia osia jouduttiin hankkimaan muualta.<\/p>\n<\/div>\n<div>\n<p>Saavutus oli melkoinen, kun ottaa huomioon, ett\u00e4 tekij\u00f6ill\u00e4 ei ollut suuremmin tietoa autonrakentamisesta. Huhujen mukaan kiinnostusta ja jopa tilauksia uusiin autoihin olisi ollut, mutta Myn\u00e4m\u00e4ell\u00e4 valmistettiin vain t\u00e4m\u00e4 yksi ja ainut laatuaan. Nykyisin auto on esill\u00e4 Uudenkaupungin Automuseossa. Kotimaisen autohistorian harvinaisuus on yh\u00e4 ajokuntoinen.<\/p>\n<\/div>\n<div>\n<p>Korvensuu-autosta tiedet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 neitsytmatka sill\u00e4 ajettiin tammikuussa 1913. Tehtailija Frans Lindstr\u00f6m itse ajoi autolla j\u00e4it\u00e4 pitkin Turkuun. Tuohon aikaan teit\u00e4 ei aurattu lumesta, joten talvella oli ajettava j\u00e4it\u00e4 pitkin.<\/p>\n<\/div>\n<div>\n<p><a href=\"https:\/\/www.mynamaki.fi\/vapaa-aika-ja-kulttuuri\/matkailu\/museot\/korvensuun-konepajamuseo\/\">Korvensuun konepajamuseoon<\/a> p\u00e4\u00e4see edelleen tutustumaan Suomen ensimm\u00e4isen auton synnyinsijaan.<\/p>\n<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Harva tiet\u00e4\u00e4, ett\u00e4 Suomen ensimm\u00e4inen auto syntyi Myn\u00e4m\u00e4ess\u00e4 vuonna 1913. T\u00e4m\u00e4 historiallisestikin merkitt\u00e4v\u00e4 projekti sai alkunsa Myn\u00e4m\u00e4ess\u00e4 toimineen Korvensuun s\u00e4hk\u00f6-&#8230;<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":5813,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-5805","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-yleinen"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/jukola.com\/2022\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5805","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/jukola.com\/2022\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/jukola.com\/2022\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/jukola.com\/2022\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/jukola.com\/2022\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=5805"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/jukola.com\/2022\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5805\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":6930,"href":"https:\/\/jukola.com\/2022\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5805\/revisions\/6930"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/jukola.com\/2022\/wp-json\/wp\/v2\/media\/5813"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/jukola.com\/2022\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=5805"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/jukola.com\/2022\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=5805"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/jukola.com\/2022\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=5805"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}