Pyhä-Luoston Jukola 1994
| 46. Jukola ja 17. Venlojen viesti käytiin pohjoisempana kuin koskaan, kaukana Napapiiriltä, Pelkosenniemen kunnan Rykimäkurusta sen ja Sodankylän kunnan alueille. Ennen kisaa luvattiin: ”maastomuotoja hallitsevat jylhät tunturilaet, metsäiset vaarat ja jääkautisten vesien uurtamat syvät kurut, historian nopeavauhtisin kilpailu hyväpohjaisessa, lähes risuttomassa maastossa ja yötön yö.”
Radat kulkivatkin tasaisilla kankailla, jääkauden vesien uurtamissa kuruissa, Pyhäjoen rantarinteitä ja Luostotunturin reunoja. Monen pettymykseksi kuitenkin vain pisimmät osuudet pääsivät kokeilemaan oikeita tunturialueita. Kilpailukeskus oli tehty erämaahan, entiseen, laakeaan soranonottopaikkaan, josta oli upeat näkymät Pyhä- ja Luostotuntureille, kaukana kaikesta, jossa ei ollut mitään valmista, ei edes lähitienoilla. Järjestäjinä olivat Lapin Veikot Sodankylästä ja Kemijärven Urheilijat. Tapahtuma koettiin koko maakunnan näyttönä, sillä talkoolaisia tuli parinkin sadan kilometrin päästä. Järjestelyt onnistuivatkin hyvin. Kevään Tiomilassa suomalaiset olivat ottaneet historiallisen tuplan. Miehissä suomalaisjoukkueet saavuttivat kolmoisvoiton järjestyksessä Turun Suunnistajat, Helsingin Suunnistajat ja Espoon Suunta. Naisten Tvåmilassa Hämeenlinnan Suunnistajat oli voittaja ja nuorissa Espoon Suunta. Niinpä oli aihetta odottaa suomalaismenestystä myös Jukolassa, vaikka Lapin maasto poikkeaakin paljon Tukholman seudusta. Pohjoinen sijainti karsi joukkueita. Venloihin ilmoittautui 486 ja Jukolaan 982 joukkuetta. Se oli yhteensä noin 250 joukkuetta vähemmän kuin edellisenä normaalivuonna eli kaksi vuotta aiemmin. Seuroja oli lähes yhtä monta kuin ennenkin, mutta monilta puuttui ei-edustusjoukkueita. Jukolan suojelijana toimi puolustusministeri Elisabeth Rehn. Aiemmista lupauksistaan huolimatta hän ei kuitenkaan ollut läsnä. Olikohan syynä kisan alle osuneet ministerin ja Puolustusvoimien johdon väliset ihan muita asioita koskeneet mielipide-erot, koska kutsuvieraihin kuuluneet kenraalitkin loistivat poissaolollaan kenties pyrkien välttämään suojelijan tapaamista? Järjestäjien talouden tasapainottamiseksi oli Jukolassa ensimmäistä kertaa olutteltta. Se herätti jonkin verran keskustelua, mutta ei aiheuttanut minkäänlaista häiriötä ja pelasti järjestäjien tilit plussalle. Venlojen viesti – täyttä laukkaaVenlat siis eivät juurikaan päässeet kokemaan silhuetissa siintäviä jylhiä tunturilakeja tai metsäisiä vaaroja, mutta koko ajan oli oltava tarkkana, sillä tasaisessa kisassa pienikin virhe rankaisi kovin. Kaksi ensimmäistä osuutta olivat 7,2-7,5 km ja vauhdiksi oli arvioitu runsaat 6 min/km, vaikka paikoin se nousi lähelle 4 minuuttia. Ensimmäiseltä osuudelta tuli keulassa Liedon Parman virolaisvahvistus Kylli Kaljus. Minuutin sisällä vaihtoivat myös mm. Domnarvets GoIF, Nydalens SK, IK Stora Tuna, Pargas IF, Rastikarhut, Bäkkelagets SK, Tampereen Pyrintö, Espoon Suunta, Angelniemen Ankkuri ja Tullinge SK. Toisella osuudella Siri Störmer nosti Bäkkelagetin ensimmäiseksi. Paraisten Auli Hovikorpi oli runsaan minuutin jäljessä ja hänen kannassaan seurasivat Pyrintö, Nydalen ja Tullinge. Muut alussa kärjessä olleet suomalaisjoukkueet putosivat 4-5 minuuttia sijoille 15-25. Karina Östlund, IFK Mora, oli osuuden nopein. Kolmas osuus oli 5,7-5,8 km ja vauhdiksi ratamestari arvioi n. 6 min/km. Siihen vikkelimmät pääsivätkin. Kärkeen pinkoi Enosta lähtöisin oleva Pargas IF:n Sanna Turakainen (myöh. Nymalm). Bäkkelaget ja Pyrintö seurasivat näkötuntumassa. Nydalen ja IFK Södertälje viidentenä olivat seuraavina runsaat 2 sekä Strängnäs-Malmby ja Tullinge lähes 3 min. jäljessä. Kirsi Tiira nosti Angelniemeä kovasti osuuden nopeimmalla ajalla kahdeksanneksi. Turakainen hävisi hänelle osuusajassa kuitenkin vain 3 sekuntia. Ankkuriosuus oli 8,6 km ja se käväisi jo tunturin kupeellakin. Tampereen Pyrinnön Annika Viilo karkasi muilta lähellä olleilta eikä osuuden parhaan ajan juossut ja toiseksi tullut IFK Södertäljen Katarina Borg saavuttanut häntä kuin runsaan minuutin. Eroa jäi vielä 46 sekuntia. Lähes kaksi minuuttia Viilon jäljessä Bäkkelagetin Hanne Staff voitti kirikamppailussa maannaisensa Nydalenin Ann-Kristin Högsethin. Moninkertainen takavuosien Venla-voittaja Stora Tuna nousi viidenneksi yli 5 min. Pyrinnöstä ja sitä seurasivat minuutin välein Angelniemi, Tullinge ja Sundsvalls OK. Tusinan parhaan joukkoon mahtuivat vielä kovan nousun tehneet Rastikarhut, OK Måsen Ruotsista ja Lieto sekä ongelmia kokenut Pargas.
6.Angelniemen Ankkuri 1 3.02.22, 7. Tullinge SK 1 SWE 3.03.18, 8. Sundsvalls OK 1 SWE 3.04.00, 9. Rastikarhut 1 3.04.02, 10. OK Måsen 1 SWE 3.04.07, 11. Liedon Parma 1 3.04.24, 12. Pargas IF 1 3.05.12, 13. Linköpings OK 1 SWE 3.05.37, 14. Tullinge SK 2 SWE 3.05.38, 15. Espoon Suunta 1 3.07.05.
Jukolan viesti – suomalaisjuhlaako huippuvauhdilla?Kevään Tiomila-menestys antoi ounastella hyvää myös Luostotunturin rinteiltä. Edellinen suomalais-joukkueen voitto oli seitsemän vuoden takaa Lohjan Hiidenkiertäjiltä Hollolan supikoista 1987. Ensimmäiseltä runsaan 12 km:n osuudelta joukkueet tulivat yhtenä letkana IFK Södertäljen Johan Sundenin johdolla aivan ratamestarin arvioimaan aikaan. Kalevan Rasti ja Ikaalisten Nouseva Voima olivat seuraavina runsaan minuutin sisällä. Sitten alkoikin ruuhka, sillä 100. joukkue oli johtavasta jäljessä vain 2.46 ja 200. vajaa 6 minuuttia. Tiomilan mitalisteista Helsingin Suunnistajat oli 59. ja Espoon Suunta 26.. Angelniemen Ankkuri oli 30., Turun Suunnistajat 42. ja Rajamäen Rykmentti 160. 4.50 Sundenista. Edellisvuoden voittaja Halden SK aloitti sijalta 27. Toisella samanpituisella osuudella ei tavallisesti välttämättömiä otsalamppuja tarvittu. Yö oli todella kirkas. Jono hiukan venähti, sillä 100. joukkue tuli vaihtoon 6.10 min. ensimmäisen jälkeen. Johto oli aivan muuta kuin kotimaista menestystä ennakoiva: IK Hakarpspojkarna II (Mattias Karlsson), NTHI, Nydalens SK, Järfalla OK, Sundsvalls OK ja Ås IL Norjasta. Sitten tulivat seitsemäntenä Oulun Tarmo sekä HS. Angelniemi oli nyt 1.40, Turku 1.45 ja Rajamäki 3.20 (51.) jäljessä. Nopeimmin rastit löysi Sundsvallin Lars Nordin. Kolmas osuus oli 9 km ja sillä siirtyi kärkeen NTHI, jonka Björnar Lynum juoksi erinomaisesti ja jätti Tampereen Pyrinnön yli 2,5 minuutin päähän. Tiukassa letkassa pienin eroin seurasivat Sundsvall, Hestra IF, Oulu, kuudentena Halden, Ikaalisten kakkonen, TuS, HS, Nydalen ja pitkä jono muita. Angelniemi oli 12. ja Rajamäki Petri Harjamäen hyvän juoksun jälkeen jo 15. 50 sek. Pyrinnöstä. IKHP:n Mats Granstedt kellotti nopeimman osuusajan. Neljäs osuus oli pitkä, peräti 16,5 km. Norjalaiset ottivat kaksoisjohdon ja keulassa tuli vaihtoon yöjuoksijoista nopein, Nydalenin Odin Tellesbö. Häntä seurasivat sekunnin välein NTHI ja Sundsvall. Rajamäki oli neljäntenä 1.06 keulasta ja samassa jonossa saapuivat myös OK77, OuTa, Hakarpspojkarna I, TuS, Pyrintö ja kymmenes, Angelniemi, joka oli 13 sek. Rajamäestä. Viides osuus oli 9,3 km ja sillä osuuden nopein, tanskalainen maaottelusuunnistaja Chris Terkelsen nosti IFK Göteborgin sijalta 13 johtoon. Eroa Rajamäkeen oli 11 sekuntia. Sitten tulivat Sundsvall ja NTHI vajaan minuutin päässä. Ruotsalainen IF Hestra oli viides, TuS kuudes ja Angelniemi (-2.16) seuraava ennen Oulua, Nydalenia ja Pyrintöä. Kuudeskin osuus oli lyhyt, alle 9 km. Suomalaiskolmikko Angelniemi, Turku ja Rajamäki jätti NTHI:n ja Sundsvallin minuutin päähän. AngA:n viestiä vei Mika Kuisma, joka osuusajoissa oli nopein. Oulu tuli kuudentena, mutta eroksi keulaan oli jo venähtänyt 4.41. Sitten tulivat Nydalen, Hestra, Hakarpspojkarna ja Espoo.
Asetelma ankkuriosuutta varten oli siis herkullinen. Ainakin 5 joukkueella oli selvät mahdollisuudet voittoon. Osuus oli 14 km. NTHI saavutti suomalaistrion, mutta putosi vauhdista jo ennen loppuratkaisuja ja koettuaan lisää ongelmia lopussa jäi lopulta 7,5 min. päähän voittajasta, vaikka tulikin neljänneksi. Kolmikko eteni tasapäisesti kolmanneksi viimeiselle rastille saakka, jolloin Angelniemen Jarmo Reiman jäi muista. Toiseksi viimeiseltä rastilta Rykmentin Reijo Mattinen säntäsi väärään suuntaan ja niin Turun Suunnistajien Janne Salmi saattoi rauhassa joukkuetovereineen tuuletella joukkueensa voittoa maaliin johtavan soravallin päällä. Mattinen toi Rajamäen viestin maaliin minuuttia Turkua myöhemmin ja hänestä Reimaniin oli reilusti toinen mokoma. Ankkuriosuus rassasi muitakin, sillä TuS:lle 12 minuuttia jäi viides, Sundsvall, jota muutaman sekunnin välein seurasivat Södertälje, hyvin noussut Stord-Norway, Hakarpspojkarna, Oulun Tarmo, Helsingin Suunnistajat kymmenentenä, Ruotsin Ronneby OK, Ringsaker IL Norjasta, Espoon Suunta ja Ikaalisten Nouseva Voima. Salmi oli myös osuuden nopein. Voittajan aika oli jopa vähän ratamestarin arvioimaa nopeampi. Vauhti oli kaikkien aikojen nopeinta eli 5.10 min/km – linnuntietä ottamatta huomioon mäkilisää. Turun Suunnistajat sai siis tuplapotin, sekä Tiomilan että Jukolan voitot, mikä ei ole kovin tavallista – ainakaan suomalaisjoukkueille. Ei Luostoa edeltävinä vuosina sekään, että suomalaisjoukkueet voittivat molemmat Jukolan viestit. Edellisen kerran oli niin v. 1978 Kuorevedellä, jolloin Järvenpään Palo ja ensimmäisen Venlojen viestin voittaja Sippurasti olivat parhaita. Vaikka kisa oli kaukana pohjoisessa, se oli kaikin tavoin vaivan väärtti. Hyvät kilpailut ja Lapin alkukesä oli kauneimmillaan; lunta oli vielä kuruissa tuntureiden huipuilla, koivut isoilla hiirenkorvilla ja kullerot kukkivat kaikkialla. Parhaita tuloksia:
6. IFK Södertälje 1 SWE 7.17.04, 7. Stord-Norway NOR 7.17.06, IK Hakarpspojkarna 1 SWE 7.17.11, 9. Oulun Tarmo 1 7.17.13, 10. Helsingin Suunnistajat 1 7.17.13, 11. Ronneby OK 1 SWE 7.17.20, 12. Ringsaker OL 1 NOR 7.17.27, 13. Espoon Suunta 1 7.17.31, 14. Ikaalisten Nouseva Voima 1 7.17.36, 15. Halden SK 1 NOR 7.20.27.
Vuoden viestisanomaPohjoisemmassa kuin koskaan ennen, kaukana napapiirin takaisilla mailla ovat Jukolan suunnistajat juosseet tämänvuotista viestiään.
|
 PerustiedotPäivämäärä: PäätoimihenkilötKilpailun johtaja: TuloksetKartat
Kuvia
|
||||||||
