Salo-Jukola 2006
| Angelniemen Ankkuri, Salon Viesti ja Salon Vilpas olivat löytäneet kilpailumaaston aivan Salon kaupungin reunalta, vajaa 3 km kaupungin sydämestä. Se oli lounais-Suomelle tyypillistä jyrkkäpiirteistä avokalliomaastoa, jossa korkeuserot olivat totuttua suuremmat. Niinpä ratamestarien Ilkka Saarimäen (Jukola) ja Matti Mäkisen (Venlat) taitoja koettelikin, miten tehdä radat niin, ettei niistä tule liian vaativia edelleen lisääntyneille harrastejoukkueille. Vaikka kilpailukeskuksen läheinen kieltoalue vaikeutti lisää heidän työtään, he saivat runsaasti kiitosta radoistaan. Ratojen noususummat eivät olleet ennätykselliset, mutta kuitenkin viime vuosina totuttua enemmän.
Kilpailukeskus Karjaskylän pellolla pienine korkeusvaihteluineen oli mainio. Yleisö näki pitkään sekä lähtevät että tulevat kilpailijat. Onneksi ei satanut. Kilpailun seurattavuutta lisäsi se, että ensi kerran v. 1995 kokeilun jälkeen käytettiin tanskalaisen Chris Terkelsenin kehittämää Tractrac-GPS-seurantaa. Parinkymmenen ennalta valitun kärkeen oletetun joukkueen kilpailijaa kantoi 115 gr painavaa lähetintä Venlojen 2 ja Jukolan 3 osuudella. Vain kaksi suomalaisjussia kieltäytyi vielä tällä kertaa vapaaehtoisuudesta, mutta onneksi siitä ei ollut oleellista haittaa kilpailun seuraamiselle. Isolla videotaululla ja televisiossa näkyi, miten joukkueet etenivät maastossa. Tekniikka tökki vielä Venlojen viestin aikana, mutta Jukolassa saatiin jo kaikki hyöty irti. Kun online-emitit v. 2000 käyttöön otettuina toivat seurantaan melkoisen parannuksen, askel GPS-kauteen on vielä suurempi ja pysyvä. Jotta sitä voidaan täysin hyödyntää, se tulee ottaa huomioon jo ratamestarityössä. Nyt päätös seurannasta tehtiin niin myöhään, että radat oli jo painettu. Jatkossakin GPS-seuranta tulee rajoittumaan pieneen joukkoon kärkijoukkueita eikä näillä näkymin ainakaan tule koskemaan kaikkien osuuksien koko matkaa, joten online-emitejä tarvitaan edelleen täydentämään maastosta tulevaa tietoa. Totutun mukaisesti tv lähetti molemmat viestit kokonaan ja koosteet myöhemmin. Kanavana oli tällä kertaa Nelonen. Koko kesän jatkuneet helteet alkoivat Jukolan viikolla. Niinpä koko Venlojen viestin ajan ja Jukolan aamuisesta yhteislähdöstä alkaen vallitsi yli 25 asteen lämpö. Kun kuulutuksessa usein korostettiin juomisen tärkeyttä, huolestuttavia tilanteita ei sattunut. Yökin oli leppeän lämmin. Kilvan jälkeen eräät henkilöt nostivat keskustelun maaston ja ratojen vaativuudesta harrastajajoukkueille. He epäilivät näiden kaikkoamista ja halusivat niille omia viestejä. Jukolan johtoryhmä teki asiasta selvityksen ko. joukkueille osoitetulla kyselyllä. Sen mukaan tuollaista huolta ei ole, vaan ko. joukkueet itse nimenomaan haluavat haasteita, olivat maastoon ja ratoihin tyytyväisiä eivätkä suinkaan halua omaa kilpailua. Selvityksestä lähemmin www.jukola.com (linkki). Suunnistaja-lehti kysyi myös nettitiedustelussaan, tehdäänkö Jukolaa huipuille vai harrastajille. Senkin tulos oli, että Jukolan tulee myös jatkossa olla huippujen kisa, jossa harrastajat ottavat mittaa heistä, toisistaan ja itsestään samoilla radoilla samassa kilpailussa. Kannanotot antavat selvän suunnan, esitettyä B-kilpailua ei haluta eikä sitä siten tule. Kummassakin kilpailussa saavutettiin uudet osanottoennätykset. Venloihin ilmoittautui 871 joukkuetta ja Jukolaan 1362. Lähtijöitä oli hiukan vähemmän. Kaupungin läheisyys ja kaunis sää houkuttelivat paikalle myös totuttua enemmän yleisöä, jota oli koko illan ajan Jukolan lähtöön saakka todella paljon. Järjestäjät saivat runsaasti kiitosta kilpailukeskuksesta ja järjestelyistä yleensäkin. Jukolan sanoma osoitettiin tänä vuonna 20-vuotiaalle Nuori Suomi-yhdistykselle. Sanoman otti vastaan järjestön puheenjohtaja, kansanedustaja Mari Kiviniemi. Ulricehamnilleko tripla?Norjalainen Nydalen oli yllättänyt Tiomilassa ennakkosuosikki Ulricehamns OK:n. Siitä huolimatta kahden edellisvuoden Venla-voittaja UOK oli ehdoton ennakkosuosikki, mutta Nydalenin ja muiden Tiomilan kärkijoukkueiden eli Stora Tunan, Turun Suunnistajien, Hellaksen sekä onnistuessaan Tampereen Pyrinnön ja Asikkalan Raikkaankin arveltiin antavan sille kunnon vastuksen. Vaikka maasto tiedettiin rankaksi, juoksuvoimaa vaativaksi, arviot eivät olleet yksinomaan ulkomaalaisvoittoisia, sillä ratamestari tunnettiin suunnistustaitoja vaativien, ei juoksuratojen laatijana. Oletus oli oikea. Lähtösuoran jälkeinen melkoinen mäki pani jo monet kävelemään, kun Venlat kirmasivat 5,5 km:n aloitusosuudelleen. Ruuhkaa lisäsi se, että varsin harva huomasi käyttää alkureittinään kartanjaon jälkeen pururataa, vaan odotti kapean polun jonoon pääsyä. Kun Ruotsin junioritähti Järla IF:n Elin Andersson-Skantze erehtyi yleisön silmien edessä ensin väärälle viimeiselle rastille, hänen maannaisensa Sävedalens AIK:n Emma Andersson ehti ensimmäisenä maaliin (aika 41.31) muutaman kymmenen metrin etumatkalla. Sitten seurasivat Täby SK, parhaana suomalaisena Jämsän Retki-Veikkojen Laura Hokka (+1.06) ja muutaman askeleen välein hänen perässään OK77, Orienteering Sveitsi, OK Linne, Turun Suunnistajien Johanna Pietilä (+1.16), Järfalla OK (+1.19) ja kymmenentenä KFUM Örebron kakkonen (+1.22). Ulricehamnin norjalaisaloittaja Göril Fristad viipyi 3.19 johtavaa kauemmin ja oli vaihdossa 55. Nydalen oli 17. (+1.40), Tampereen Pyrintö (TP) 26. (+2.02) ja Asikkalan Raikas 137. (+6.26). Väliaikatulokset 1. vaihdosta Toinen osuus oli nelisensataa metriä ensimmäistä pidempi. Turun Suunnistajien OK77-taustainen Bodil Holmström eteni vauhdilla ja varmasti ja niinpä hän oli ohittanut kaikki edellään lähteneet, kun osuutta oli takana vajaa 2 km. Kun loppu sujui samaan tapaan, hän tuli vaihtoon ensimmäisenä, kun aikaa lähdöstä oli kulunut 1.23.21 ja 1.01 ennen kuin UOK:n sveitsiläinen Martina Fritschy. Kolmantena vaihtoi TP (+1.16) ja sen jälkeen seurasivat Linne (+1.49), Halden SK (+2.49) ja FK Friskus Varberg (+3.58). Nydalen vaihtoi seitsemäntenä (+4.01) ja sitten muutaman askelen välein OK Pan Århus, OK77 ja KFUM Örebron kakkosjoukkue (+4.20). Raikas oli noussut 40:nneksi, mutta eroa kärkeen oli jo yli 8 minuuttia. Osuuden nopein oli Fritschy, 39.31, jolle KooVeen Liisa Anttila jäi 31 sekuntia ja Holmström seuraavana 1.01. Parhaitten lista on kovin vierasvoittoinen. Em. kahden jälkeen seuraava suomalainen on AR:n Kirsi Vanhalakka 13:ntena ja enää Sanna Nymalm sekä Susanna Tervo mahtuvat 20:n joukkoon. Osuuden 30 nopeimman joukossa on suomalaisia 8. Väliaikatulokset 2. vaihdossa
Kolmas osuus oli 5,3 km. Turulla sitä suunnisti UOK:n aloittajan kaksoissisar, norjalainen Ingunn Fristad. UOK:n viestiä vei joukkueen ainoa ruotsalainen, maaottelunainen Jenny Johansson, joka oli kärsinyt jalkavaivoista. Nyt niistä ei ollut tietoakaan, sillä puoliväliin mennessä hän ohitti Fristadin ja tuli vaihtoon 1.39 ennen tätä, kun kello oli raksuttanut lähdöstä 2.01.49. Kolmantena vaihtoi Nydalen (+2.42) ja neljäntenä TP (+3.13). Halden tuli yksin viidentenä (+4.48) ja sen jälkeen trondheimilaisen NTNUIn Marianne Riddervold osuuden nopeimpana (+6.08). Seitsemäntenä vaihtoi Espoon Suunta kolminaisisen ryhmän keulassa (+6.27). Muut ryhmässä olivat KooVee ja Skogsfalken (+6.31). Kymmenentenä vaihtoi Domnarvets SK (+8.14). Asikkala lähestyi sijoissa kärkeä ja oli 14. (kuitenkin +9.26), joten voittoon ei Minna Kauppikaan yltäisi. Osuuden nopein oli siis NTNUIn Riddervold (36.33). Hänelle jäi EsSun Susanna Honkanen 24 ja Nydalenin Elisabeth Ingvaldsen 35 sekuntia. Suomalaisista oli 10:n joukossa vielä AR:n Sirkka-Liisa Huusari. Kärjen erot olivat selvät, mutta kuitenkin niin pienet, että kaikki oli ankkuriosuudella mahdollista, jos pikkupummeja sattuisi jollekin. Väliaikatulokset 3. vaihdossa Ankkuriosuus oli pisin 7,8 km ja sillä oli nousuakin edellisiä enemmän. Hajontojen johdosta kilpailijoilla oli 16 eri rataa, joiden pituusero oli vain 100 metriä, mutta muista syistä johtuen ratojen nopeimpien aikaero oli tuloksissa 9 minuuttia. Kullekin terävimmän kärjen joukkueelle oli sattunut oma ratansa. UOK:n Simone Niggli ei pummeihin sortunut. Kun Turun Vroni König-Salmi teki pikkupummin heti ykkösellä, niin eroa oli jo yli kaksi minuuttia ja se kasvoi tasaisesti. Turun Suunnistajat oli kuitenkin maalissa toisena (+3.52), sillä vaikka Nydalenin ankkuri Marianne Andersen eteni myös varmasti ollen oman ratansa nopein, niin hän jäi Vronille 1.21 lisää ja oli maalissa kolmantena (+6.15). Neljäntenä ylitti maaliviivan TP:n Riina Kuuselo 8.47 UOK:n jälkeen. Asikkalan Raikkaan Minna Kauppi nosti joukkuettaan 9 sijaa viidenneksi (+9.50). Kuudentena oli Halden SK Norjasta, seitsemäntenä KooVee Tampereelta, kahdeksantena NTNUI ja sitten ruotsalaiset Domnarvets GoIF ja IF Thor. Osuuden nopein oli Niggli (50.23), toinen Kauppi (+24) ja kolmanneksi vikkelin oli Hellaksen venäläinen Tatjana Ryabkina (+1.52) ennen neljättä König-Salmea (+2.12). Viestin ankkuriosuudella sattui ikävä tapaus, joka johti julkisen varoituksen antamiseen Ulricehamns OK:lle. Kun joukkuetoverit kokoontuivat maalisuoran alussa tervehtimään saapuvaa ankkuri Niggliä, eräs heistä repi tahallisesti irti tämän kilpailunumeron paljastaakseen seuran oman sponsorin mainoksen. Tämä on vastoin suunnistuksen kilpailusääntöjä ja Jukolan kilpailuohjeita sekä loukkaus niin järjestäjää kuin ko. osuuden yhteistyökumppaniakin kohtaan. Koska kuitenkaan yhteistyökumppani ei vaatinut korvausta, rangaistus ei ollut kovempi. Tapaus kuitenkin muuttaa kilpailuohjeita niin, että vastaava johtaa jatkossa joukkueen hylkäämiseen.
Parhaitten lopputulokset:
6. Halden SK NOR 3.03.07, 7. KooVee 3.03.15, 8. NTNUI NOR 3.03.50, 9. Domnarvets GoIF SWE 3.04.24, 10. IF Thor SWE 3.05.11, 11. OK Skogsfalken SWE 3.05.32, 12. Vehkalahden Veikot 3.07.25, 13. Espoon Suunta 3.07.34, 14. Bäkkelagets SK NOR 3.09.05, 15. Pargas IF 3.10.06.
Lopputulokset joukkuejäsenillä Lopputulokset vaihtokohtaisin sijoituksin
Yltääkö Kalevan Rastikin triplaan?Siinä hyvä kysymys. Ulricehamn sai Venloissa kolmannen voittonsa eikä se mahdottomuus olisi joensuulaisillekaan. Tiomilassa oli kärki: Halden, IFK Göteborg, Södertälje Nykvarn, Pan-Kristianstad, Kalevan Rasti, Vehkalahden Veikot, Leksands OK ja Vaajakosken Terä. Delta oli vielä 11. Jukolan kahden edellisvuoden parhaat Kalevan Rasti ja Halden olivat varmasti useimpien listoilla ehdokkaat voittajaksi myös Salossa. Moni vannoi kuitenkin Vaajakosken Terän nimiin. Haastajana useilla oli Vehkalahti, jolle menestysnälkää jäi Anjalankosken Jukolasta, jossa se muiden mielestä ylsi, mutta haminalaisten itsensä mielestä jäi, kolmanneksi. Helpolla ei ilmeisesti KR voittoa uusisi, vaikka se saikin parhaan joukkueensa liikkeelle. Kenties Jukolan viestien ennätysyleisö seurasi, kun jussit kirmasivat ensin 300 metriä tasaista ja sitten jyrkän mäenrinteen kadotakseen metsän uumeniin, jossa reittiä riitti vielä 11 kilometriä. Osittain pehmennyt rinne ja taas jonotus polulle pururadan sijasta laittoivat monet kävelemään, vaikka saattoihan samalla tehdä reittisuunnitelmia. Ensimmäinen vaihto kertoi jälleen melkoisesta ulkomaisten suunnistajien ylivoimasta. Ensimmäisenä jo hämärtyneestä metsästä tuli vaihtoaukealle norjalaisen Wing OK:n Stig Alvestad, joka ehti vaihtoon ennen kuin Deltan venäläinen Leonid Novikov tuli näkyviin (+38 sek.). He olivat päässeet vähän karkuun, sillä seuraavina yhdessä tulleisiin norjalaiseen Kristiansandiin ja ruotsalaiseen OK Denselniin oli runsaat 2 minuuttia. Heistä kului vajaa minuutti, kunnes alkoi kärkiletka. Sen keulassa olivat Haldenin kaksi joukkuetta (+3.00), Södertälje Nykvarnin kakkonen, Lapuan Virkiä, Gävle OK ja kymmenentenä MS Parman kakkonen (+3.03). Suosikeista Halden aloitti siis loistavasti, Pyrintö oli 18. (+3.21), Vehkalahti 22. (Jonne Lehto, +4.12), Södertälje Nykvarnin ykkönen 24. (+4.17), mutta KR:n Harri Romppasen osuus ei sujunut edellisvuoden tapaan, vaan tuloksena oli sija 43 (+4.43). Vaajakosken terä oli vielä ruosteessa (58. +8.14) ja jäi aika ratkaisevasti. Kun vaihtoaukean takana oli harvennettu mäenrinne, josta viimeisten rastien liput näkyivät, yleisöllä oli upea mahdollisuus seurata ensin yksittäisten valojen ja sitten usean kiiltomadon liikehdintää ja kokea vaikka vahingoniloa, kun jotkut joutuivat kulkemaan edestakaisin rastilta toiselle omaansa etsiessään. Väliaikatulokset 1. vaihdosta
Toinen osuus oli lähes saman pituinen ja vaikka oli pilvetöntä, hämärä laskeutui seudun ylle ja lisäsi Jukolan tunnelmaa. Metsässä käytiin kuitenkin kovaa kisaa, jossa jo aivan alussa kärkeen päässyt Deltan Tuomas Tala oli hiirenä, jota toiset ajoivat takaa. Hän selvisi osuudestaan hyvin ja sai yksinäisyydessä vilkutella vaihtosuoralla, kun kello oli lähdöstä käynyt 2.38.36. KR:n Hannu Airila läheni koko ajan, mutta eroa jäi kuitenkin 1.20. Airilasta alkoi lähes jatkuva kiiltomato, jossa lähinnä seurasivat Södertäljen kakkonen (+1.26), Haldenin kakkonen (+1.27), OK Tisaren (+1.28), Deltan kakkonen (+1.34), Hiisirasti (+1.49), Ikaalisten Nouseva Voima (1.50), IFK Mora (+2.08) ja Pyrintö (+2.32). Aloitusosuuden kärjestä Wing ja Kristiansand lienevät sekoilleet yhdessä, sillä ne löytyvät sijoilta 79-80 noin 22 min. Deltaa jäljessä. Denseln oli 13.ja Södertäljen ykkönen 16. (+3.13). Vehkalahti oli 19. oltuaan jo hetken kärkiporukassa, mutta sen Tuomas Mattila putosi siitä pikkupumminsa vuoksi (+3.19) ja Nydalen 20. (+6.31). Haldenin ykköselle tuli hakuja ja niin sija oli 29. (+7.53) eikä Vaajakosken taivalkaan jatkunut loistokkaasti, 38. (+10.28). Osuuden nopein oli Tisarenin Matt Speak 1.15.42, jolle Airila jäi 19 ja Nydalenin Hans Troan 28 sekuntia. Väliaikatulokset 2. vaihdossa
Jukolan pitkä yö eli kolmas osuus oli 13 km. Loppupuolella alkoi jo kärjellekin hieman aamu sarastaa ja vain syvimmissä kuusikoissa saattoi tarvita enää lamppua kartanlukuun. Osuudelle tyypillisesti muutokset kärjessä olivat melkoisia. GPS-seuranta osoitti hienosti kaikille, kuinka Vehkalahden Jarkko Liuha eteni lähes optimireittejä, mutta kun KR:n joukkueen kokenein, moninkertainen Jukola-voittaja Tommi Tölkkö ja Deltan Petri Noponen olivat jo päässeet minuutin verran eroon muista, he joutuivat väärään mäkeen ja siinä paloi aikaa. Ensimmäisenä vaihtoi ruotsalaisen Malungs OK Skogsmårdarnan Erik Rost, 4.09.27, jota 39 sekunnin päässä seurasi hyvin nostanut Vehkalahden Liuha ja heti hänen perässään Södertäljen ykkönen. 3.06 ensimmäisen vaihdosta tuli Tampereen Pyrintö yksin ja lähes minuutti siitä Denseln ja Hiisirasti yhdessä. Sitten tulivat Lapuan Virkiä (+5.38), Leksand (+6.16), NTNUI (+6.22) ja kymmenentenä Nydalen (+6.24). Samassa letkassa olivat vielä Delta 14. (+6.36) ja KR 17. (+6.44). Haldenin ykkönen oli noussut sijoissa vähän ja oli 24. (+8.34), samoin Vaajakoski (35., +13.26). Osuuden nopein oli Tobias Noburn IFK Göteborg 1.24.58, jolle sveitsiläisen OLC Winterthurin Denis Steinemann hävisi 1.06 ja Skogsfalkenin Jonas Pilblad 1.20. Nopein suomalainen oli Vehkalahden Liuha, 7. (+3.11). 15 parhaan joukkoon mahtuvat suomalaisista lisäksi vain Tuomas Tervo (RR, 12.) ja liiton päävalmentaja Janne Salmi (TuS, 15., +4.20). Väliaikatulokset 3. vaihdossa
Neljäs osuus oli 7,7 km ja se suunnistettiin jo aamun valkeudessa. Vehkalahden viestiä vei Janne Weckman. Pian vaihdon jälkeen hän ohitti Malungin ja varmaa työtä tehden hän tuli vaihtoon ensimmäisenä ajassa 5.00.09. Södertäljen Isak Bergman jäi lisää puolisen minuuttia ja eroa oli 1.18. Malung tuli yksin kolmantena edelleen hyvin (+2.28). Sitten oli yli 3 minuutin rako ennen Pyrintöä (+5.37), jota puolen minuutin päässä seurasivat Leksands OK ja Hiisirasti (+6.09). Seuraavassa ryhmässä tulivat 3-kertaisen Jukola-voittajan Tore Sandvikin kovasti nostama Halden (+7.36), Paimion Rasti (+7.38), Denseln (+7.44) ja kymmenentenä KR (+7.54). Delta oli 11. (+8.22), Nydalen 12. (+10.32) ja Pasi Ikosen nostama Vaajakoski 17. (+12.19). Osuudesta selvisivät nopeimmin Turun Metsänkävijöiden Toni Louhisola, 49.11, Vaajakosken Ikonen (+29), IFK Lidingön Casper Giding (+32) ja Sandvik (+33). Vehkalahden Weckman oli kuudes (+51). Väliaikatulokset 4. vaihdossa
Saman pituisella viidennellä osuudella Vehkalahden viestiä vei sveitsiläinen Baptiste Rollier. Hän teki pikkupummin heti ykkösellä, mutta toiset eivät kuitenkaan saaneet häntä kiinni. Kun hän keskittyi lopun matkaa hyvin, ei lisäajanhukkia enää syntynyt. Rollier sai kaikessa rauhassa tuuletella osuutensa kuudenneksi nopeimpana ajankohdasta johtuen aika vähäisen katsojajoukon osoittaessa suosiotaan osuuden ensimmäisenä, kun tuloskello näytti 5.47.08. Kesti lähes 5 minuuttia ennen kuin kolmikko Halden, Södertälje ja Pyrintö (+4.51-4.58) oli vaihtoviivalla. Halden tavoitti siis reilusti ja Pyrintökin vähän. Minuutin kuluttua tästä kolmikosta vaihtoivat KR ja Malung (+5.56). Leksand tuli yksin (+9.48) ja sitten Hiisirasti (+10.49), Hakarpspojkarna (+11.35) ja kymmenentenä Delta (+12.03). Denseln oli 11., Vaajakoski seuraavana (+13.05), mutta Nydalen putosi edelleen vähän (17., +15.53). Osuuden nopein oli Haldenin Jarkko Huovila 44.12, jolle KR:n Antti Harju jäi 47 ja Ulricehamnin Andreas Mller 119 sekuntia. Väliaikatulokset 5. vaihdossa
Kuudes osuus oli 9,4 km. Muiden halu tavoittaa pienen edun saavuttanut Vehkalahti oli ilmeinen. Niin päättäväisinä takaa-ajajat lähtivät Simo-Pekka Fincken perään. Hän teki varmaa työtä ilman merkittäviä virheitä. Haastattelussa hän myönsi kylläkin pelänneensä, kun perään lähti maaottelutasoisia miehiä, jolle tasolle hän ei itse laskenut kuuluvansa. Hän ei myöskään ollut alkuunkaan tyytyväinen suoritukseensa. Ei siinä kuitenkaan isompaa moittimista ollut, sillä vaikka takaa-ajajat saavuttivat kaiken aikaa, kiinni ne eivät saaneet. Lähimmäksi pääsi Halden, sillä kun Simo-Pekka oli jo vaihtopuomilla, Haldenin Emil Wingstedt (MM elokuussa 2006) ilmestyi metsästä vaihtoaukealle. Ajassa ero oli 1.37. Emil tuli yksin jätettyään yhtä aikaa lähteneet Södertäljen ja Pyrinnön. KR oli sensijaan saavuttanut nämä ja uusi kolmen ryhmä oli koolla. Se vaihtoi 4.10-4.17 Vehkalahden jälkeen. Malung tuli yksin kuudentena (+7.07) ja sitten Delta ja Leksand yhdessä (+8.30). Seuraava pari oli Denseln ja Hiisirasti reilut 10 min. johtavasta. Vaajakoski oli 11. (+11.30). Osuuden nopein oli Deltan Miika Hernelahti 56.19. Suomeen muuttanut entinen Haldenin huippumenijä ja monesti Jukolan osuuksia voittanut Öystein Kristiansen, MS Parma, oli nyt toinen 2 sek. hitaampana sekä seuraavina Kim Fagerudd TuS (+13) ja Wingstedt (+21). Väliaikatulokset 6. vaihdossa
Kahtena edellisenä vuonna Vehkalahden ankkurina oli ollut sveitsiläinen Marc Lauenstein. Hän ei olisi opiskelukiireittensä vuoksi päässyt Suomeen etukäteen harjoittelemaan, joten jo hyvissä ajoin keväällä hän viestitti VeVestä varmaankin löytyvän joukkueeseen siinä tilanteessa seitsemän kovempaa miestä. Mairitteleva kommentti joukkuetovereille, koska Marc otti myöhemmin elokuussa urallaan jo toisen MM-hopean pitkältä matkalta! Niinpä Vehkalahden ankkuriksi joutui ensi kerran Tero Föhr, seuran oma kasvatti, maajoukkueen portteja kolkutellut. Nuorukainen joutui kovan paikan eteen, sillä perään lähtivät Haldenilta Mats Haldin ja KR:ltä Thierry Gueorgiou, Jukolan aiempia voittajia kumpikin sekä mm. Pyrinnön kova venäläinen Evgeni Fadeev. Niinpä Föhr toivoi, että rakoa olisi ollut seuraaviin vähän enemmän, sillä takaa tulevilla oli matkaa 14 km tavoittaa hänet. Isolla videotaululla saattoi jälleen seurata miesten etenemistä, sillä kaikilla kärkipään joukkueilla oli lähetin. Sieltä näki hienosti mm, että Föhr teki pikkuvirheet rasteilla 8 ja 9, mutta näkötuntumalle takaa tulevat eivät ihan päässeet. Näitten hakujen vuoksi Föhr päätti ottaa osuuden pisimmälle yli 2 km:n välille rastille 10 varmemman, hiukan kiertävän tiereitin. Muut kärkipään joukkueet valitsivat suoremman, pohjoisen metsäreitin. Tiereitti oli etukäteen testattu nopeimmaksi juuri niin edeten kuin Föhr teki. Niinpä hän sai jälleen muutaman minuutin etumatkan. Se olikin tarpeen, sillä takaa-ajajat lähenivät koko ajan vähän, mutta varmasti, erittäinkin KR:n ’Tero Kettunen’. Toiseksi viimeinen oli koitua Föhrin kohtaloksi. Hän oletti, että se olisi hänelläkin jokin rinteessä näkyvistä edellistenkin osuuksien rasteista ja tuli hiukan huolimattomasti. Vaan eipä ollutkaan. Pieni hätäännys valtasi voittoon menossa olleen mielen. Alueella risteili paljon muiden osuuksien kilpailijoita, mutta ’ei sitä voittaja oikein voi heiltä kysyä’, hän kommentoi jälkeen päin. Yleisö seurasi videotaululta tractracin näyttöä kuin jännitysnäytelmää syvän hiljaisuuden vallitessa jo aiemmin eli saako KR kiinni vai ei. Huolestunut kymmenentuhantinen huokaus kävi läpi kilpailukeskuksen, kun Föhr alkoi takkuilla em. rastilla ja jälleen oli hiirenhiljaista, jota kesti puolisen minuuttia. Kun rasti sitten löytyi, yleisöstä kirposi uusi, helpottunut ja riemuisa huokaus ja pian Föhr näkyikin viilettämässä alas mäenrinnettä viimeiselle rastille ja siitä voimakkaiden suosionosoitusten saattamana loppuviitoitusta ja -suoraa yhdessä iloisten joukkuetovereittensa kanssa maaliin.
Vehkalahti voitti Jukolan v. 1983 Selänpäässä. Siitä lähtien siitä on seurassa puhuttu ja uutta tulemista toivottu. Nyt se oli totta. Gueorgiou löysi toiseksi viimeisen ongelmitta ja toi Kalevan Rastin toiseksi 43 sek. Vehkalahden jälkeen. Ei tripla kauaksi jäänyt. Joukkueen johto arveli, että hakuja tuli yhteensä 20 minuuttia. Se on liikaa Jukolan voittoon. Tampereen Pyrinnön venäläinen Evgeni Fadeev teki myös hyvän juoksun ja nosti joukkueensa kolmanneksi (+1.02). Södertälje Nykvarn tuli neljänneksi (+1.30) ja jätti pikkupummeja tehneen Haldenin Haldinin viidenneksi (+3.37). Deltan venäläinen Valentin Novikov oli osuuden nopein ja sijoitus maalissa 6. (+3.49). Leksands OK:kin oli vielä näkötuntumalla edellisiin seitsemäntenä (+4.09). Norjalainen NTNUI tuli seuraavana yksin (+7.21) ja sen jälkeen Malungs OK Skogsmårdarna (+9.33) ja kymmenentenä Vaajakosken Terä (+10.07). Delta oli 11., Paimion Rasti 12., Hiisirasti 13. ja Rajamäen Rykmentti 15. Kilpailijat kehuivat ratojen suunnistuksellisuutta ja hyviä hajontoja. Niissäkö oli selitys suomalaisjoukkueiden hyvään tulokseen? Vaativaa oli, mutta niin tulee Jukolassa ollakin. Ankkuriosuuden nopein oli siis Novikov, 1.26.24, josta Leksandin Niklas Jonasson jäi 18 ja Kristiansandin Holger Hott Johansen 24 sekuntia. Paras suomalainen oli Jani Lakanen, joka jäi Novikoville 3.15 ja oli osuusajoissa 10. Föhr oli 11. (+4.39). Kun katselee 6-7 viikkoa myöhemmin pidettyjen MM-kisojen tuloksia, Föhrin saavutusta arvostaa vielä enemmän; Gueorgiou ei saanut kolmatta mestaruuttaan, mutta oli kuitenkin keskimatkalla neljäs. Sen sijaan Lakanen voitti pitkän matkan, Hott Johansen keskimatkan ja Novikov oli sillä viides ja Haldinkin 13. Kilpailun jälkeisessä lehdistötilaisuudessa voittajajoukkue kertasi viestin etenemistä:
Voiton jälkeen olikin varsin paikallaan, että Vehkalahden Veikot ja Haminan kaupunki järjestivät voiton kunniaksi kaupungin torilla kansalaisjuhlan, jossa kunniavieraina olivat myös v. 1983 Jukolan voittajat. Väkeä oli paikalla runsaasti. Finckeistä tuli uusi lenkki Jukolan voittajien isä-poika ketjuun, sillä Simo-Pekan isä Pekka oli aloittajana v. 1983 Vehkalahden voittajajoukkueessa.
6. Delta 8.21.55, 7. Leksands OK SWE 8.22.15, 8. NTNUI NOR 8.25.27, 9. Malungs OK Skogsmårdarna SWE 8.27.39, 10. Vaajakosken Terä 8.28.13, 11. OK Denseln SWE 6.29.55, 12. Paimion Rasti 8.32.15, 13. Hiisirasti 8.32.26, 14. IFK Moras OK SWE 8.34.50, 15. Rajamäen Rykmentti 8.36.13.
|
 PerustiedotPäivämäärä: PäätoimihenkilötKilpailun johtaja: TuloksetKartat
ReittihärveliTarinatSalo-Jukolan loppuraportti Kuvia
|
||||||||||||||||
