Virkiä-Jukola 2007
| Lapuan Virkiä vei 100-vuotisjuhlakilpailunsa samaan maastoon, Simpsiönvuorelle, missä Jukolan veljekset ja venlat kirmasivat jo vuonna 1979. Valinnanvaraa ei seudulla paljon olekaan, sillä se on lähitienoon ainoa kisalle sopiva maasto. Kilpailukeskus oli kuitenkin pellolla pari kilometriä lähempänä kaupungin keskustaa, joten sinne oli sieltä vain kilometrin verran. Oli jälleen onni, ettei satanut. Päiväkin oli sopivan lämmin, ei liian kuuma. Kilpailun johtajakin oli sama kuin lähes 30 vuotta sitten eli Ilpo Pajula. Suojelijana toimi Lapuan piispa Simo Peura.
Muut päätoimihenkilöt olivat sentään uusia. Maasto oli osittain hyvin pienipiirteistä ja yllättine vaativuudellaan suurimman osan kilpailijoista. Noususummat eivät olleet suuria, pikemminkin yllättävän pieniä, sillä mäkeä (vuorta) ei suinkaan juoksutettu ylös-alas, vaan yleensä mäelle noustiin, kierrettiin sitä ja laskeuduttiin alas. Kilometrivauhdit eivät kuitenkaan nousseet huimaaviksi. Samasta kilpailukeskuksesta suunnistettiin torstaina Virkiän järjestämänä maailmancupin sprintin loppukilpailu hyödyntäen Jukolan rakennelmia ja laitteita. Menettely on järkevä, mutta cup kaikkine lisäilmiöineen rasitti Jukola-organisaatiota merkittävästi. Niinpä vastaavaa, että sama organisaatio olisi vastuussa molemmista tapahtumista, ei tulla jatkossa näkemään. Kummassakin viestissä saavutettiin uudet osanottoennätykset. Venloja ilmoittautui 904 (entinen ennätys v. 2006 Salo 871) ja veljeksiä 1366 (Salo 1362) joukkuetta eli yhteensä 13.178 kilpailijaa (Salo 13.018). Lähteviä joukkueita on aina hiukan vähemmän. Joukkueita oli 21 maasta (ennätys v. 2005 Anjalankoski 25, Salo 19). Koska Lapua ei sijaitse erinomaisen hyvin läntisiin naapureihimme nähden, joista pääosa ulkomaisista joukkueista saapuu, ruotsalaisia ja norjalaisia, lähinnä seurojen reservijoukkueita oli niiden kannalta edullisesti sijainneeseen Saloon nähden nelisenkymmentä vähemmän. Yllättävää oli, että huomattava lisäys tuli kotimaasta – ja oli nimenomaan seurojen reservijoukkueita. Ei-seurajoukkueiden määrä jatkoi entisellään. Viestin sanoma osoitettiin onnitteluna 100-vuotiaalle Metsänhoitoyhdistystoiminnalle. Sen paikallisyhdistysten kanssa suunnistusten järjestäjillä on tiivistä yhteistyötä. Sanoman ottivat vastaan Länsi-Suomen mhy:ien puheenjohtaja Jukka Koivumäki, varapj. Heljo Launto sekä Lapuan mhy:n toiminnanjohtaja Ensio Saari. Jälleenkö Ulricehamn?Kolmen edellisen vuoden Venlojen voittaja Ulricehamns OK oli jäänyt kevään Tiomilassa 9:nneksi häviten voittajalle vajaat 7 minuuttia. Tästä häviöstä oli 8 minuuttia Simone Nigglin ’ansiota’, mikä on hänelle hyvin harvinaista. Ulricehamn oli siis jälleen vakavasti otettava voittajaehdokas. Tiomilan voitti tukholmalaisen Hellaksen ei-ruotsalainen viisikko ja tasaisessa kisassa seuraavina olivat oslolaiset Nydalen ja Bäkkelaget, Linne (Uppsala) ja vielä ennen Ulricehamnia suomalaiset Lynx ja Tampereen Pyrintö. Osuuspituudet olivat 5,7 – 5,7 – 6,3 ja 7,7 km. Tällä kertaa sekä lähtö- että tuloviitoitukset olivat hyvin lyhyet. Pieni ruuhka syntyikin loppupäässä metsään mentäessä, kun ministeri Paula Risikko oli antanut lähtömerkin suuren kirkonkellon kumahduksella. Puolen minuutin ruuhka antoi kuitenkin tilaisuuden reitin suunnitteluun. Ruotsalaisen Stora Tuna IK:n Lena Eliasson aloitti vauhdikkaasti ja johti 3 km:n väliaikarastilla jo yli 1,5 minuutilla. Ero vielä kasvoi, sillä kahden minuutin pummikin rastilla 10 piti hänet keulassa, mutta kolmen minuutin virhe muutama rasti myöhemmin pudotti hänet kauas. Niinpä Stora Tuna oli vaihdossa 3,5 minuuttia kärjestä sijalla 46. Angelniemen Ankkurin juniori-ikäinen Heini Saarimäki ja hiukan vanhempi Kangasniemen Kalskeen viime vuosina hiihtoon keskittynyt Silja Tarvonen hivuttautuivat hissukseen kohti kärkeä ja siirtyivät johtoon 5,1 km:n kohdalla Eliassonin pummattua. Heini teki lopussa vielä 14 sekunnin eron Siljaan, jota muutaman sekunnin päässä seurasivat Hiisirastin ja Deltan venäläisvahvistukset Natalia Korzhova ja Julia Novikova. He olivat jo vaihtaneet, kun runsaan minuutin kuluttua metsänreunasta ilmestyivät Jämsän Retki-Veikot (JRV – Merja Rantanen), muutama kymmenen metriä myöhemmin OK Linne 2 ja Halden SK sekä näiden lähituntumassa OK Skogsfalken, Järla IF ja kymmenentenä Halden 2. Kovin ulkomaalaisvoittoista siis. Ratamestarin hajonnat purivat maastossa hyvin, sillä moni kärkipään suunnistaja kertoi edenneensä alun jälkeen aivan yksikseen. Jono alkoi JRV:stä ja seuraavan 5 minuutin aikana vaihtoi 130 joukkuetta. Lopullisissa tuloksissa parhaitten joukkoon sijoittuvista Asikkalan Raikkaan (AR) Hannele Valkonen oli 52. (+4.04) ja IF Thor 10 sijaa parempi (+3.26). Ulricehamn löytyy sijalta 116 kärjen jälkeen 7.15. Vain ihme toisi sen enää voittotaisteluun. Hellas menetti pelin heti alkuun, sillä Tiomilassa seitsemäntenä vaihtanut aloittaja jäi lähes jokaisella rastivälillä 0,5-3 minuuttia ja vaihtoi sijalla 214 (+11.17) ja seuraavalla osuudella sijoitus putosi vielä parisataa pykälää lisää. Jukola ei ole sama kuin Tiomila. Suunnistustaidoilla on pääpaino. Henkilökohtaiset ajat 1. osuudella
Tampereen KooVee oli vaihtanut 45:ntenä 3.30 johtavan jälkeen. Liisa Anttila ei ollutkaan tällä kertaa KooVeen ankkurina, vaan vei viestiä toisella osuudella. Hän lähti kuin raketti. Jo 2 km:n väliaikarastilla hän oli kärjessä, tarkkaili sitten tilannetta muutaman sekunnin takamatkalta haparoituaan minuutin verran rastia 8, mutta kiristi muihin viimeiselle väliaikarastille jo yli minuutin eron, joka vielä kasvoi viimeisellä kilometrillä lopun pikkukoukusta huolimatta. Kului yli 1,5 minuuttia Liisan leimauksesta ennen kuin Linnen Sofie Johansson toisena ilmestyi metsästä viimeiselle rastille. Muutamien kymmenien metrien päässä hänestä viilettivät vaihtosuoraa IFK Lidingö 3, Skogsfalken ja Asikkala. Asikkala nousi siis hyvin, vaikka Kirsi Vanhalakka kertoi vaihdossa tehneensä pummin heti ensimmäisellä rastilla ja vielä lopussakin (väliaikojen mukaan noin 1,5 minuuttia ykkösellä ja 40 sekuntia lopussa). Seuraaviin olikin sitten rakoa siitä jo toista minuuttia. Kymmenen parhaan joukossa oli vain 3 kotimaista kvartettia, onneksi sentään kärjessä. Linnen Sofie Johansson oli osuuden nopein ja Liisa Anttila jäi hänelle vain 1 sekunnin. Seuraavaan eli Asikkalan Kirsi Vanhalakkaan olikin sitten jo yli minuutti, jolle Lidingö 3:n Alexandra Vejedal jäi 15 sekuntia. Erot olivat huomattavat, sillä 10. jäi nopeimmalle lähes 4 minuuttia. Suomalaisia 10:n nopeimman joukossa oli em. lisäksi vain yksi.
Henkilökohtaiset ajat 2. osuudella
Uppsalalaisen Linnen suunnistaja johti osuutta viitisen kilometriä, kunnes tasaisesti edennyt Asikkalan (AR) Sirkka-Liisa Huusari tavoitti hänet. Sitä ennen toisena AR:n kanssa olivat vuorotelleet myös Skogsfalken ja Thor. Lopussa lyhyellä 380 m:n rastivälillä johtava pari Linne – AR joutui väärälle rastille. Linnen viestinviejä leimasi, mutta Huusari huomasi, ettei koodi täsmää ja etsi oikean rastin, mikä viivytti häntä lähes minuutin, jolloin jo jäänyt Skogsfalkenin Sofia Forsgren taas tavoitti hänet. Linnen suunnistaja tuli ensimmäisenä vaihtoon, mutta kun leimojen tarkastuksessa havaittiin virhe, hänen juoksunsa hylättiin ja ankkuriosuuden suunnistaja otettiin pois reitiltä eräällä väliaikarasteista. Ikävä juttu, mutta se korostaa jälleen kerran rastitunnusten tarkastamisen tärkeyttä – aina. Niinpä todellisuudessa ensimmäisenä vaihtoon tuli Asikkalan Huusari ja parin askelta myöhemmin Skogsfalkenin Sofia sekä puolen minuutin päässä Thorin Jenny Eriksson. Neljäntenä vaihtoi minuutin kärjestä KooVeen Pinja Satri. Kun Asikkalan vaihdosta oli kulunut 5,5 minuuttia, vaihtoi ruotsalaistrio Södertälje-Nykvarn, Lidingö 2 ja Tullinge SK sekä niistä noin minuutin kuluttua Sävedalens AIK, Kangasala SK, Paimion Rasti, Halden SK ja Göteborg Majorna. Linnen hylkäyksen johdosta kärkikymmenikössä oli nyt 4 kotimaista joukkuetta. Vaihdoksia sekä joukkueissa että sijoissa kymmenen parhaan joukossa oli melkoisesti. Osuuden selvästi nopein oli maajoukkueen ja Paimion Rastin Katri Lindeqvist, joka löi yli 1,5 minuutilla kokeneen Södertäljen Katarina Borgin. Lynxin Karoliina Sundberg oli kolmanneksi vikkelin lähes 2 minuuttia Katria hitaampana ja seuraava eli AR:n Huusari jäi Susannalle 10 sekuntia. Osuus oli muuten edellistä tasaisempi, sillä ero toisesta kymmenenteen oli vain runsas minuutti. Henkilökohtaiset ajat 3. osuudella
Useimmat – ainakin suomalaiset – uskoivat, että Minna Kauppi hoitaa voiton Asikkalalle. Toisin ajatteleviakin oli ja he huomauttivat, että virheitäkin on hänelle sattunut. Ja olivathan kaikki kolme heti hänen jälkeensä lähtenyttä maittensa maaottelunaisia. Minna lähti vauhdikkaasti liikkeelle ja johti parin kilometrin jälkeen Skogsfalkenin Lina Perssonia jo toista minuuttia. Tästä oli Thorin kokenut Gunilla Svärd jäänyt parikymmentä sekuntia ja KooVeen Paula Haapakoski jo lähes 2,5 minuuttia. Kun Lina haki rastia 9, Gunilla meni hänen ohitseen, mutta Minnaan oli vielä eroa 2 minuuttia. Kun sitten Minna käytti rastivälille 11-12 (260 m) yli 4 minuuttia, kun muut käyttivät 2, kaikki kolme olivat yhdessä. Minna johti sitten niukasti pari seuraavaa väliä, mutta välillä 14-15 (380 m) hänelle tuli toinen moka. Aikaa kului 1,5 minuuttia muita enemmän ja ruotsalaispari oli runsaan minuutin karkumatkalla.
18:nnella rastilla, kun matkaa oli enää runsas kilometri, Lina johti häntä vielä runsaalla puolella minuutilla ja Gunilla hiukan vähemmän. Seuraava rastiväli oli sama kaikille ja pituudeltaan 500 metriä. Sillä Minna juoksi väkisin ohi kilpakumppaneistaan. Hän oli sillä välillä nelisenkymmentä sekuntia heitä nopeampi ja leimasi 19:nnellä 6 sekuntia ennen Linaa. Kun pari viimeistä rastia eivät enää tuottaneet kellekään vaikeuksia, Asikkalan Raikas voitti ensimmäisen kerran Venlojen viestin. Minna oli maalissa 7 sekuntia ennen koko viestin ajan 10:n joukossa ollutta OK Skogsfalkenia ja 31 sekuntia ennen lopussa hiukan hellittänyttä IF Thorin Gunillaa, vuoden 2004 viestin maailmanmestaria. KooVeen Paula Haapakoski eteni tasaisesti ja toi joukkueensa maaliin neljäntenä runsaan 5 minuuttia Asikkalan jälkeen. Johanna Pietilä nosti MSParman viidenneksi 11 minuuttia voittajasta ja aivan hänen kannassaan saapui Sävedalen ja hiukan myöhemmin Tampereen Pyrintö, Paimion Rasti, Södertälje-Nykvarn ja oslolainen Bäkkelaget. Suomalais-joukkueet paransivat siten loppua kohden. Niitä oli 10:n parhaan joukossa puolet ja 20:n joukossa 8. Näin maastossa tapahtui. Siitä ei kuitenkaan viestin aikana kilpailukeskuksessa ollut täyttä selkoa. Kaupin GPS-laite ei nimittäin toiminut eikä lopun vaiheista suinkaan tiedetty. Ainoa tieto oli, että viimeisellä väliaikarastilla (rasti 18) hän oli ollut kolmantena yli puoli minuuttia keulasta. Niinpä katsojille oli suuri, miellyttävä yllätys, kun Minna saapui ensimmäisenä metsän siimeksestä loppusuoralle. Aplodit olivat valtavat – ja ansaitut. Minnan haastatteluista ja reittipiirroksesta ilmeni, että hänen virheensä olivat olleet ’oravapolkutasoisia’; ensimmäinen käsittämätön ja toisessa sekaannus purupolussa aiheitti lähdön väärään suuntaan. Ruotsalaiset kilpasiskonsa Minna ohitti lopussa yksinkertaisesti juoksuvoimallaan. Osuuden nopeinta vauhtia piti Rastikarhujen Heli Jukkola, joka oli puolisentoista minuuttia toista eli Simone Niggliä nopeampi. Heli eteni erittäin varmasti ja antoi varoituksen, mitä syyskesän MM-kisoissa tultaisiin näkemään. Tosin Helillä ja Simonella ei ollut muuta kuin voitettavaa, sillä lähtösijat olivat 100:n huonommalla puolella ja maalisijat 41 ja 42. Nämä kaksi olivatkin omaa luokkaansa, sillä kolmanneksi nopein eli Lynxin Paula Iso-Markku jäi Helille yli 3,5 minuuttia. Minna, Thorin Gunilla, Skogsfalkenin Lina ja IF Hagenin maaottelunainen Helena Jansson olivat Paulan kanssa 20 sekunnin sisällä, mutta sitten taas oli rakoa toista minuuttia. Minnalla oli 10 rastivälin ykkössijaa, Helillä 5 ja Simonella 4. Mutta Minnalla oli myös sijat 380 ja 253, lisäaikaa näillä siis yhteensä noin 3 minuuttia, kun Simone jäi enimmillään rastivälin kärjelle 58 ja Heli 40 sekuntia. Simpsiönvuori näytti, että tarvitaan sekä taitoa ja kuntoa. Kymmenenneksi nopeimman aika oli 6 minuuttia Heliä hitaampi ja 20:nnen 8,5 minuuttia. Lopputulokset joukkuejäsenillä Henkilökohtaiset ajat 4. osuudella Lopputulokset vaihtokohtaisin sijoituksin
Parhaitten lopputulokset:
16. Tampereen Pyrintö 2 3.22.30, 17. Turun Suunnistajat 3.22.41, 18. Leksands OK SWE 3.22.41, 19. Halden SK NOR 3.23.01, 20. IFK Lidingö SOK I SWE 3.23.04.
Halden vai KR vai Vehkalahti vai Vaajakoski vaiko joku muu?Halden oli jälleen näyttänyt tasonsa voittaessaan Tiomilan viidellä minuutilla. Usean maaottelumiehen Vaajakosken Terä oli toisena ja Kalevan Rasti kolmantena 10 minuuttia Haldenille jääneenä. Sitten seurasivat Södertälje-Nykvarn ja OK Linne sekä 18 minuuttia kärjestä Angelniemen Ankkuri, Rajamäen Rykmentti ja Vehkalahden Veikot. Finnspringin 4 osuuden viestissä oli nopein Vehkalahti, jota seurasivat Anttola, Ikaalinen ja Angelniemi. KR ja Vaajakoski eivät olleet mukana parhailla joukkueillaan. Asetelmat olivat siten hyvin ennallaan edelliseen vuoden mukaisesti. Tasaista ja vaihtelevaa saattoi olla odotettavissa. Kun ratamestarit vielä lupasivat hyviä hajontoja ja suunnistuksellisuutta, odotettavissa oli hyvä kilpailu. Ja se myös nähtiin. Osuuspituudet olivat 10,7 – 10,8 – 13,7 – 7,6 – 7,6 – 10,1 – 15,0 km. Miehet selvisivät melkeinpä vikkelämmin ja pienemmällä ruuhkalla kuin naiset K:n luota metsään. Södertälje-Nykvarn ykkösjoukkueen Anders Tiltnäs oli koko ajan kärkiryhmässä ja johti parilla väliaikarastilla, mutta pieni hapuilu pudotti hänet aivan lopussa ja vaihtoon rynnisti ensimmäisenä 30.000-päisen yleisön suosionosoitusten saattelemana Rasti-Kurikan Sami Löfbacka (aika 1.05.17). Hän oli vaihdossa 2 sekuntia ennen kuin Stora Tunan tsekki Jan Prochazka ja 3 sekuntia ennen Södertälje-Nykvarn 3:n belgialaista Fabien Pasquasya.
Sitten oli parikymmentä sekuntia Malungs-Skogsmårdarniin ja lähes minuutti kärjestä vaihtoivat IFK Lidingö ja Södertäljen ykkönen sekä pian näiden jälkeen virolainen OK Ilveksen kakkosjoukkue. Noin 1.15. kärjen jälkeen vaihtoivat ruotsalainen OK Orion, Vehkalahden Veikot ja Rajamäen Rykmentti. Kymmenen parhaan joukossa oli vain 3 suomalais-joukkuetta. Tässä kohtaa jono oli aika tiuha 17:nteen saakka, mutta 20. oli jäänyt jo 3.20 ja 50. joukkue 4.21.
Henkilökohtaiset ajat 1. osuudella Toisella osuudella Vehkalahden Tuomas Mattila kiihdytti nopeimmin ja johti ensimmäisellä väliaikarastilla 3,6 km:n kohdalla. Seuraavalle väliajalle Rasti-Kurikan Matti Vainionpää kiristi muutaman sekunnin edelle, mutta sitten Södertäje-Nykvarnin Isak Bergman otti johdon ja Rasti-Kurikka ja Stora Tunan Nils Olsson olivat aivan kintereillä. Muut olivat jääneet puolisentoista minuuttia ja rako kasvoi matkan edetessä. Aivan lopussa Bergmanille tuli pieni koukku ja niin Vainionpää tuli vaihtoon 17 sekunnin johdossa (aika 2.13.36) Bergmania ennen ja Olssoniin oli eroa pari sekuntia lisää. Seuraava pari eli Rajamäki ja Lidingö olivat jääneet Kurikalle 2.41 ja Vehkalahti viitisentoista sekuntia enemmän. Lidingön kakkonen vaihtoi seuravana (+4.20) ja pian sen jälkeen ruotsalaiset OK Triangeln, Halmstad OK ja Göteborg-Majorna. Osuuden nopein oli Lidingö kakkosen Petter Haraldsson – 1.05.43 – jolle KR:n Samuli Launiainen jäi 47 sekuntia. Södertäljen Bergman oli kolmantena, +1.54 ja Pellon Ponnen nuori Olli-Matti Taivainen neljäntenä (+2.07). Henkilökohtaiset ajat 2. osuudella
Kolmannella, pimeimmällä osuudella, Rasti-Kurikan ikämies Mikko Hölsö aloitti vahvasti. Hän johti 3,6 km:n väliaikarastilla Södertäljen Norjassa syntynyttä, mutta Hollantia edustavaa Jon-Are Myhreniä 2.29. KR:n Tommi Tölkkö oli jo viides (+4.39) ja avannut vieläkin vahvemmin, sillä hän oli saanut yhdessä Vehkalahden ja Rajamäen kanssa edeten Hölsöä kiinni minuutin. Hölsölle tuli pari minuutin koukkua ja niin Myhren supisti 10 km:n kohdalle eron 1,5 minuuttiin. Ulricehamn oli noussut kolmanneksi (+3.29) ja Vehkalahti oli siitä valojen vilkuntaetäisyydellä. Stora Tuna ja KR etenivät siitä runsaan minuutin päässä, sillä puolessa välissä KR:n Tölkölle oli tullut pikkuvirhe ja kertoman mukaan hän oli jäänyt odottelemaan takana tulevien letkaa. Seuraavalla väliaikavälillä Hölsölle tuli parin minuutin virhe ja niin Södertälje siirtyi johtoon puoli minuuttia perässään Lidingö. Hölsö oli kolmantena kärjestä runsaat 2 minuuttia. Vielä viimeisellä 3 km:llä tapahtui useita muutoksia, vaikkakin Södertäljen Myhren tuli vaihtoon ensimmäisenä. Takaa-ajajat saavuttivat kuitenkin häntä lopussa usealla rastivälillä puolisen minuuttia kullakin. Myös lähin eli Lidingö teki minuutin koukun ja niin toisena vaihtoi lopunkin varmasti tullut Vehkalahden Simo-Pekka Fincke (+1.32). Lidingön Johan Näsman ehätti hänen vanavedessään kolmanneksi (+1.34). Neljänneksi nousi Ulricehamns OK:n sveitsiläinen Matthias Niggli (+2.39) ja Kurikan Hölsö seurasi häntä 14 sekunnin päässä. Kovaa keskinäistä kiriään kävivät seuraavat eli Deltan kakkonen, Tampereen Pyrintö, Angelniemen Ankkuri ja Turun Metsänkävijät (+3.30), joista Stora Tuna oli jäänyt satakunta metriä. KR:n Tölkölle ei letkassa juuri virheitä enää tullut, mutta lopussa muutama sen joukkue meni ohi ja niin hän vaihtoi 11:ntenä (+3.59). Osuuden nopein oli Ikaalisten Nousevan Voiman Topi Anjala – 1.23.31 – jolle samassa ryhmässä edenneet MSParman Mikko Heinonen ja Haldenin Erik Axelsson jäivät 2 ja 16 sekuntia. Seuraaviksi joutuisimmin osuudesta selvisivät Pan-Kristianstadin venäläinen Alexander Minakov, Kangasalan Petteri Laitinen ja Fredrikstadin Sindre Östhagen vielä alle minuutin tappioilla. Henkilökohtaiset ajat 3. osuudella Lyhyellä, neljännellä osuudella Södertäljen tsekkivahvistus Michal Horacheckin vauhti ei ollut huippujen luokkaa, mutta hän korvasi sen tasaisen varmalla suorituksella, sillä vain yhdellä alun kilometrin osuudella hän menetti puolisen minuuttia. Hän johti koko matkan ja tuli ensimmäisenä vaihtoonkin. Vehkalahden Janne Weckmanille tuli heti kakkosrastilla minuutin virhe ja niin IFK Lidingön Casper Giding pääsi hänen edelleen. Kun taas Gidingille tuli loppupuolella parin minuutin pummi, Janne ohitti hänet ja toi Vehkalahden toisena vaihtoon (+57). Kalevan Rastin Hannu Airila teki alussa parin minuutin pummin, mutta sitten hän tuli kovaa ja ehätti vaihtoon kolmantena (+3.19) ennen kannoillaan tullutta Lidingöä. Turun Metsänkävijöiden (TuMe) kakkosjoukkue vaihtoi viidentenä (+5.51) ja JRV kärjessä ryhmää (+7.02), jossa muut olivat TuMen ykkönen, Halden (+7.16) ja AngA. Kymmenentenä vaihtoi Rasti-Kurikka (+8.46). Vaajakoski ei saanut vieläkään remmiä päälle, vaan jäi reilusti lisää ollen 24. (+15.22). Sen toiveet voitosta olivat viimeistään nyt menneet, vaikka lopussa olikin 3 kovaa maaottelumiestä. Osuudella piti kovinta vauhtia Malungin kakkosjoukkueen takavuosina Rasti-Kurikan ja Ikaalisten väreissä kilpaillut liettualainen Marius Mazulis – 45.57 – jolle Haldenin Tore Sandvik jäi 18, IFK Göteborgin Fredrik Löwegren 38, KR:n Hannu Airila 57 ja VeVe:n Janne Weckman 62 sekuntia. Henkilökohtaiset ajat 4. osuudella Yö oli viileä. Lämpömittarin osoitin kävi keskuksessa lähellä nollaa. Viidennen osuuden, edellisen osuuden ’parin’, aikana aurinko alkoi kuitenkin jo hiukan lämmittää. Södertäljen Anders Axelssonille tuli heti ykkösellä minuutin virhe. Niinpä Vehkalahden sveitsiläinen Baptiste Rollier lähes saavutti hänet. Kun Axelssonille tuli vielä toisen väliaikarastin tienoilla pari hieman heikompaa rastiväliä, niin tasaisesti edennyt Rollier ohitti hänet. Vaihdossa Vehkalahti oli ensimmäisenä – aika 5.16.10 – ja Södertälje toisena (+57). Kalevan Rastin Miika Hernelahti kuristi alussa eron jo alle 3 minuutin, mutta minuutin pummi pudotti hänet taas hiukan kauemmas. Muuten tasainen suoritus piti joukkueen kolmantena (+3.59). Haldenin ruotsalainen Mattias Karlsson liikkui kovaa ja tiliä rasitti vain yksi minuutin virhe. Osuuden nopein nostikin seuransa neljänneksi (+5.30), ei enää niin toivottoman kauas johtavasta eikä erittäinkään monivuotisesta kilpakumppanista Kalevan Rastista. Joukkueet tulivat maastosta yksi kerrallaan: viidentenä Lidingö (+8.05), sitten MSParma (+8.43), IFK Göteborg (+9.18), Rasti-Kurikka (+10.28), Delta (+11.14) ja kymmenentenä Rajamäki (+11.25). Useita muutoksia tapahtui siten kovimman kärjen takana. Vaajakoski oli hieman parantanut (16., +14.42). Vikkelimmin osuudesta selvisi Haldenin Karlsson – 44.43 – jolle Rajamäen Marko Väisänen jäi 28, Deltan Petri Noponen 31 ja Vehkalahden Rollier 48 sekuntia. Henkilökohtaiset ajat 5. osuudella Vehkalahden niin ikään sveitsiläinen Marc Lauenstein lähti kuudennella osuudella varmasti alkuun, mutta sitten puolessa välissä tuli yli 4 minuutin pummi, joka pudotti joukkueen kolmanneksi. Södertäljen viestinviejä tavoitti Vehkalahtea hiukan alussa, mutta kun hänelle sattui useita 1-2 minuutin virheitä, seura jäi kärkitaistosta. Kalevan Rastin Simo Martomaa eteni varmasti. Hänelle tuli vain pari 20 sekunnin tappiota rastivälien nopeimmille ja niin hän siirtyi johtoon hiukan osuuden puolenvälin jälkeen. Haldenin niin ikään ruotsalainen Emil Wingstedt liikkui kuitenkin vielä kovempaa eikä hänenkään menoaan rasittanut kuin kaksi puolen minuutin missiä. Kuuden rastivälin nopein aika nosti hänet lopussa jo Martomaan tuntumaan, vaikkei näköetäisyyttä sentään ollut. Vaihtoon tuli siis ensimmäisenä Kalevan Rastin Simo Martomaa – 6.11.39 – josta Haldenin Wingstedt oli perässä enää 43 sekuntia. Vehkalahti vaihtoi kolmantena (+2.29) ja Södertälje neljäntenä (+2.48). Sitten oli kolmen minuutin rako MSParmaan (+5.46) ja puolitoista lisää ryhmään Delta (+7.17), Lidingö ja Pyrintö (+7.20). Rasti-Kurikka vaihtoi yhdeksäntenä (+8.41), Rajamäki kymmenentenä (+10.30) ja Pasi Ikosen nostama Vaajakoski yhdentenätoista (+10.44). Osuuden nopein oli Pyrinnön tsekki Michal Jedlicka – 56.08 – jolle Haldenin Wingstedt jäi 47sekuntia. Sitten seurasivat Deltan virolainen Olle Kärner +1.15, KR:n Martomaa (+1.17) ja Vaajakosken Ikonen (+1.26). Henkilökohtaiset ajat 6. osuudella Haldenin suomalainen Mats Haldin oli haastajan roolissa, kun ankkurit lähtivät varhain sunnuntaiaamun koleudessa taipaleelleen. Vastassa ja vajaan minuutin karussa kiisi maailman paras suunnistaja, Kalevan Rastin ranskalainen Thierry Gueorgiou. Yllätyksen mahdollisuus olisi Vehkalahden Tero Föhrilläkin, jos edellä lähteneet sortuisivat virheisiin. Muihin ei oikein uskottu. Aloittiko Haldin liian ahnaasti saadakseen Thierryn kiinni, mutta joka tapauksessa ykkös- ja kakkosrasteilla hänelle tuli yhteensä runsaan 2 minuutin pummit ja niin takaa-ajettu karkasi yli 3 minuutin päähän.
Ranskalainen eteni tarkasti ihan kuin varmistusjarru päällä, sillä hänellä oli vain 4 rastivälien ykkössijaa, kun esimerkiksi Föhrillä niitä oli 6. Niinpä hänelle tuli vain 1 minuutin virhe puolessa välissä ja pari pientä 20 sekunnin koukkua. Haldinin pummit aiheuttivat, että Föhr saavutti hänet ja meni minuutilla ohikin. Puolessa välissä tuli sitten Föhrille minuutin virhe ja osat vaihtuivat. Lopussa tuli Föhrille pari yli minuutin virhettä lisää ja kun Haldin selvisi yhdellä, sijat pysyivät ennallaan. Ylhäisessä yksinäisyydessä Kalevan Rastin Thierry Gueorgiou toi joukkueensa Jukolan voittajana maaliin kolmannen kerran neljän vuoden aikana. Kauneuspilkkuna on vain viime vuoden toinen sija. Osuuden nopein oli Emil Lauri – 1.24.50. Hänellä oli vain 3 rastivälin nopeinta aikaa, mutta toisaalta hänellä oli vain kerran tappiota välin nopeimmalle yli puoli minuuttia (42 sek.). Yleensä ero oli alle 10 sekuntia. Gueorgiou jäi hänelle 1.50, Muukkonen 2.43, Sibbo Vargarnan Jörgen Wickholm 3.19, Deltan Valentin Novikov 3.37, Vehkalahden Föhr 4.26 ja Haldenin Haldin 5.00. Kärjessä oli siis Lapualla harvinaisen paljon suomalaisia ankkureita. Tommi Tölkkö saavutti viidennen Jukola-voittonsa. Voittoja on häntä enemmän vain Helsingin Suunnistajien jo edesmenneellä Erkki Arolla ja saman seuran Juhani Salmenkylällä. Heillä on seitsemän kummallakin. Teoriassa Tölkkö voi heidät saavuttaa, mutta käytäntö onkin jo vaikeampaa. Nuoret alkavat uhata paikkaa ja voittaako KR aina? Muuten, Salmenkylä, joka suunnisti ensimmäisen Jukolansa v. 1950 ja on ollut siitä lähtien mukana paria lukuun ottamatta, ilmoitti, että Virkiä-Jukola on osallistujana hänen viimeisensä. Hän siirtyy katsomon puolelle 75-vuotiaana. Maasto ja radat olivat molemmissa viesteissä niin vaativat = suunnistukselliset kuin ennakkoon annettiin ymmärtää – erinomaista Jukola-tasoa. Ne saivat kilpailijoilta paljon kiitoksia. Joukkueiden väliset erot olivat selviä. Letkoja ei kärjessä näkynyt. siis erinomaiset kilpailut. Erityisesti miesten viestissä tehtiin valtavasti virheitä. Niinpä viestien perustotuus, ’se voittaa, joka tekee vähiten virheitä’, tuli jälleen todistetuksi. Huippujoukkueille Jukolan voitto on niin haluttu, että tämä tahtoo helposti unohtua. Halden tuli 5 viimeistä osuutta kovaa, mitä yksityissijat 3-2-1-2-7 kertovat. He vaan antoivat liikaa tasoitusta kahdella ensiosuudella. Tasaisuutta osoittivat Vehkalahti, Lidingö ja Södertälje, jotka olivat kaikissa vaihdoissa kymmenen parhaan joukossa. Useat pikkuvirheet pitivät ne kuitenkin pois voittotaistosta. Yksittäisenä kilpailijana viestitotuuden todisti hyvin Emil Lauri. Hän on Ruotsin kilpailutilastoissa (heillä ei ole rankia) noin sijoilla 20-30, kaukana siis maaottelutasosta, mutta voitti selvästi monien MM-mitalistien ankkuriosuuden – vieläpä omin avuin koko ajan kärkeä kiinni suunnistaen. Kärkijoukkueet ovat hyvin kansainvälisiä: Myös suunnistajia Australiasta, Bulgariasta ja Ukrainasta esiintyy palkinnoille päässeissä joukkueissa. Lopputulokset joukkuejäsenillä
Lopputulokset vaihtokohtaisin sijoituksin Henkilökohtaisia tuloksia 7. osuudelta
Parhaiden tulokset:
16. Turun Metsänkävijät 8.12.57, 17. Kristiansand OK NOR 8.13.13, 18. Paimion Rasti 8.13.19, 19. Leksands OK SWE 8.13.21, 20. Angelniemen Ankkuri 8.13.35.
Reimo Uljas 2007 |
 PerustiedotPäivämäärä: PäätoimihenkilötKilpailun johtaja: TuloksetKartat
ReittihärveliTarinatKuvia
|
|||||||
![](http://jukola.com/jukola/kisahistoria/kuvat/j2007/j2007-j7-haldin-reittiharveli.gif")
