Tekniikka

Taustayhteisöt ja johtoryhmä ovat linjanneet, että uusien tekniikoiden hyödyntämisessä Jukola ei ole kokeilija vaan aikainen soveltaja. Jukolassa ei ole varaa kokeillen epäonnistua. Suuruudesta taas seuraa, että jotkut ratkaisut ovat (taloudellisesti ja tai teknisesti) mahdollisia vain Jukolassa ja/tai että siellä niistä on suurin hyöty. Tai toisin päin, suuruuden vuoksi niitä ei voida ottaa käyttöön, vaikka haluttaisiinkin.

Tuloslaskenta ja –palvelu

Kuten Jukolan tarina-kirjassa kerrotaan, Kaukametsäläiset teetti Jukolan oman pc-tietokonepohjaisen tuloslaskentajärjestelmän 1988 ja sitä käytettiin ensi kerran samana vuonna Iso-Syötteellä. Järjestelmän teki Valtion Tietokonekeskus (VTKK) ja pääarkkitehtina oli Jarmo Heikka (suunnistaja, Hiidenkiertäjät). Järjestelmä oli toimiva, mutta kun sitä haluttiin edelleen kehittää, esteeksi muodostuivat suurfirman korkeat kustannukset. Niinpä Kaukametsäläiset alkoi etsiä muita vaihtoehtoja.

Noihin aikoihin monessa henkilökohtaisessa kilpailussa ja pikkuviestissäkin käytettiin Pekka Pirilän kehittämää tuloslaskentaohjelmistoa. Hänen kanssaan päästiin sopimukseen, että hän laajentaa ohjelmiston Jukolaan sopivaksi. Niin tapahtui ja ensimmäisen kerran Pirilän ohjelmistoa käytettiin osittain vanhan rinnalla v. 1992 Virolahdella.

Pirilän ohjelmiston sen jälkeiset merkittävimmät kehitysvaiheet ovat:

• 1993 I version kehitys laajemmaksi
• 1996 teksti-tvn ajantasapalvelu (osatoteutus jo v. 1995), tulokset internetiin
• 1997 leimojen tarkastus osaksi tulospalvelujärjestelmää
• 1998 tulokset valotaululle
• 2000 emitit käyttöön, online-emitit rasteilla ja reaaliaikaiset väliajat sekä videotaulu
• 2001 väliaikapalveluissa tcp/ip-tekniikka ja 32-bittiset ohjelmat
• 2002 koko järjestelmä lähiverkkotiedonsiirtoon ja Windows-järjestelmäksi, emit-korttien
  luku vasta sisäänmenoportilla, uusi kuuluttajan apuohjelma, videotauluohjelmien kehitys

Kehitystä on tapahtunut merkittävästi myös sen jälkeen, etenkin erilaisten online- ja itsepalvelutoimintojen osalta; esim. internet-ilmoittautuminen ja, edellisen kilpailijan online etenemistiedustelu. Tämän kehitystyön on pääosin tehnyt Jouni Aaltonen. Pirilän Jukola-ohjelmistoa käytetään myös Nuorten Jukolassa.

Elektroninen leimaus

Sähköisen leimauksen järjestelmä otettiin siis käyttöön Joensuussa v. 2000. Sitä edelsi kova kädenvääntö kahden kilpailevan menetelmän kanssa. Kun Suunnistusliitto päätyi norjalaiseen Regnlyn (myöhemmin nimeksi muutettu emit) järjestelmään, oli se myös päätös Jukolan osalta.

Elektronisessa leimauksessahan on kyseessä menetelmä, jossa kilpailija kuljettaa mukaan lähdössä hänen nimelleen rekisteröidyn mikrosirulla varustetun ’kortin’ maaliin. Rastipisteessä kilpailija laittaa kortin rastipukkiin kiinnitetyn leimasimeen, jolloin korttiin rekisteröityy rastin tunnus ja käyntiaika. Maalissa kortti laitetaan lukijaan ja korttiin rekisteröityneitä tietoja verrataan tuloslaskentajärjestelmään tallennettuihin ratatietoihin ja todetaan, että kilpailija on käynyt oikeilla rasteilla. Tiedoista saadaan myös väliajat rasteilla.

Muutamalta rastilta ja vaihdosta/maalista saatiin v. 2000 Joensuussa tieto leimauksesta puhelinyhteyttä käyttäen suoraan kuuluttajien näyttöruuduille ja videotaululle (online-emit). Sähköisen leimauksen käyttöönotto merkitsi vallankumousta ratasuunnittelussa (kontrolli ristiradoilla), väliaikapalveluissa ja leimojen tarkastuksessa.

1990-luvun alkupuolelta lähtien käytettiin piikkileimasimilla kartan reunaan tehtyjen leimausten silmin suoritetun tarkastuksen apuna tietokoneita. Työ oli rasittavaa ja siihen tarvittiin puolen toistasataa tarkastajaa – olihan tarkastettavina enimmillään 150.000-200.000 leimaa. Tietokoneeseen yhdistetyllä kortinlukijalla tarkastetaan nyt emit-leimat hetkessä. Manuaalisia tarkastajia ei enää tarvita, mutta tulospalvelun henkilöiden kokonaismäärä on pudonnut vain muutamalla kymmenellä ja suurimman osan on oltava nyt vaativiin tehtäviin hyvin perehdytettyjä. Tietoliikennekaapeleitakin pitää vetää kilometrikaupalla.

Videotaulu

Jukolassa tulokset – niin väliajat, osuus- kuin lopputuloksetkin – on vuosikymmeniä esitetty tulostauluilla; ensin käsin, sitten kirjoitus- ja tietokoneilla tulostettuina listoina. Suunnistajat ovat olleet tyytyväisiä, kun sija ja erotus kärkeen on likimain näkynyt tulokarsinan yllä valotaululla ja oma tulos on kirjoitettuna tulostaululla suihkusta saavuttua.

Kuulutuskin pystyi yleensä ainakin kolmannesta osuudesta lähtien kertomaan väliaikarasteilla kärkipäässä käyneet joukkueet.

Kun eräisiin muihin suuriin tapahtumiin 1990-luvun puolivälissä tulivat siirrettävät, sähköiset kirjain- ja numerotietoa näyttävät taulut ja videotaulut muutamaa vuotta myöhemmin, oli myös Jukolan siirtyminen niihin ’välttämätöntä’. Ohjattava 8-10 rivin numerotaulu oli I kerran Juhla-Jukolassa Siuntiossa v. 1998 ja videotaulu v. 2000 Joensuussa. Videotaulun vuokra on melkoinen ja suunnittelu, ohjaus, kuvaus jms. toiminnot vaativat runsaasti ammattihenkilöitä ja maastokuvan saanti valokaapelointia, joten niistä syntyy suuri menoerä.

Siitä huolimatta huolimatta videotaulu on tullut jäädäkseen. Sen välittämät tiedotukset, online-väliajat sekä kuvat kilpailukeskuksesta ja erityisesti maastosta ovat vertaansa vailla. Keskuksessahan näkee kilpailusta vain lyhyen välähdyksen. Onpa – valitettavasti – käynyt jopa niin, että yleisö on niin viehättynyt videotaulun näkymästä niin, että parikymmentä metriä heidän selkänsä takana sama tapahtuma elävänä on jäänyt lähes kokonaan huomiotta ja menestyneet aploodeitta.

Internet

Jukolalla ja Kaukametsäläisillä on ollut kotisivut 1990-luvun puolivälistä lähtien. Ne tekivät Esa Nuuros ja Harri Sinnelä. Niillä esiteltiin tapahtumaa, yhdistystä yms. ja niiltä oli linkki Matti J. Kosken pitämille tilastosivuille. 2000-luvun alussa Jouko Jylhä laajensi sivuja huomattavasti ja ne saivat ruotsin-, englannin-, saksan ja ranskankieliset versionsa. Sivustoon lisättiin myös tulosarkisto, jonka lopullisena tavoitteena on sisältää kaikki Jukolan tulokset vuodesta 1949.

Seuraava iso muutos tapahtui 2006, jolloin Jukolan tarinan jatko-osa ilmestyi nettiversiona. Jatko-osa käsittää selostukset v. 1988 jälkeisistä Jukolan ja Venlojen viesteistä, kuvaukset kaikista Nuorten Jukoloista, karttoja pidetyistä viesteistä ja kaikkien viestien tulokset sekä joukon muita artikkeleita, mm. juuri tämän luettavana olevan. Jouko Jylhä ja Jouni Aaltonen ovat olleet nettikirjan teknisinä toteuttajina.

Eri vuosien Jukoloilla on ollut 1990-luvun alkupuolelta lähtien omat kotisivunsa. Niillä kerrotaan tapahtumasta yleensä, julkaistaan kutsu ja ohjeet, nykyisellään myös ilmoittautuneet joukkueet ja niiden osanottajat sekä annetaan vielä viime hetken tiedotuksia ja tulokset kisan jälkeen. Yleinen osoitemuoto on www.jukola200x.net, jossa x on ao. vuosi, esim. 2010.

Vuoden 2011 talvella Jukolan viesti yleensä, Kaukametsäläiset ja eri vuosien Jukolan viestit saavat uudet, saman yhtenäisen formaatin mukaiset nettisivunsa. Niille kaikille pääsee www.jukola.com kautta.

Netin kautta on ilmoittauduttu v. 2000 lähtien ja nykyään kaikki ilmoittautumiset tulevat sitä kautta ainoana poikkeuksena kisapaikalla tehtävät muutokset. Joensuussa saattoi myös ilmoittaa juoksujärjestyksetkin nettiä käyttäen, mutta niiden läpimurto oli Jurvassa v. 2001, jolloin jo 70 % ilmoituksista tuli netin kautta. Varsinaisen ilmoittautumisen lisäksi joukkue- että juoksijatiedot menevät netistä napin painalluksella liityntäohjelmia käyttäen tuloslaskentajärjestelmään ja Jukola-toimistolle teltta-, sisämajoitus- jne. tilauksiin.

Netin käyttö on vähentänyt huomattavasti toimiston käsityötä. Ilmoittautumis- ja toimisto-ohjelmat liitäntöineen muihin järjestelmiin on pääosin tehnyt Jouni Aaltonen.

Tulokset ovat siirtyneet 1996 Rautavaaran Jukolasta lähtien enimmillään muutaman sekunnin viiveellä internetiin ja vuodesta 2003 on voinut tilata kännykkään tekstiviestituloksia online-rasteilta Jukka Inkerin kehittämän palvelun avulla.

Nuorten Jukolasta v. 2000 Tammelasta välitettiin ensi kerran tulosten lisäksi kuvaakin lähes online netin välityksellä. Sulkavalta v. 2003 välitettiin videotaulun kuva ensi kerran myös nettiin, mikä mahdollisti tapahtuman reaaliaikaisen seurannan ympäri maailmaa. Kiitosterveisiä onkin tullut mm. Australiasta, Brasiliasta, Indonesiasta ja Pohjois-Amerikasta monista muista eksoottisista ja lähempänä olevien maiden  suunnistuksen ystävistä puhumattakaan. Tilastojen mukaan nettilähetyksellä oli 6000-12000 katsojaa 50 – 60 eri maasta, mitä yleisesti pidetään hyvin suurena määränä, koska lähetys on viikonvaihteessa ja Suomessa yöllä, ei arkisin toimistoaikaan, jolloin työpaikoilla seuraajat nostavat määriä huomattavasti. Jo 1000 seuraajaa on pidetty hyvänä lukuna. Suunnistajat ja suunnistuksesta kiinnostuneet ovat tunnetusti hanakoita uuden tekniikan käyttäjiä!

Paikanseuranta

Kerava-Sipoon Jukolassa v. 1995 juoksi harrastajajoukkue, jolla oli selässään GPS-paikannuslähetin. Sen signaalia ei kuitenkaan saatu kunnolla vastaanottimeen ja koe onnistui siten vain osittain. Syykin selvisi pian, sillä radioharrastaja oli asiattomasti tunkeutunut Liikenneministeriöltä GPS-kokeiluun varatulle taajuudelle ja aiheutti häiriöt. GPS-seurantaa ei pitkään aikaan uusittu Jukolassa, koska oletettiin, että online-emitit ja maastokuva olivat osittain syöneet sen merkitystä ja tuottavat yleisölle tarpeeksi tietoa kärjessä etenevistä.

Vuoden 2004 Jukolassa oli eräällä joukkueella kokeiltavana uudenlaiseen tekniikkaan perustuva paikanseurantalähetin. Se ei kuitenkaan johtanut laajempaan kokeiluun joskin kokeilun tuloksia lienee hyödynnetty laitteiston kaupallisessa edelleen kehittämisessä.

Vuoden 2006 Jukolassa ennakkoon valitut huippujoukkueet käyttivät eräillä osuuksilla tanskalaisen Chris Terkelsenin kehittämää TracTrac-järjestelmää. Sen käyttö oli täysosuma, kun vielä yleisö sai seurata videotaululta muutamaa Jukolan viestin merkittävää ratkaisutilannetta. Oltiin siirrytty tilanteeseen, että katsojat tietävät itse kilpailijaa paremmin, missä tämä metsässä etene.

Vuodesta 2007 lähtien 20-25 ennalta arvioitua kärkijoukkuetta on kantanut GPS-lähetintä kummassakin viestissä kaikilla osuuksilla. Järjestelmä on kotimainen Tracker, johon Pekka Varis on tehnyt tarvittavat ohjelmistot. GPS on merkinnyt todellista läpimurtoa kilpailijain seurannalle sekä screenillä kisapaikalla että tv-lähetyksissä. Sen myötä suunnistus on tullut syvistä metsistä ihmisten olohuoneisiin ja se tuo esiin lajin oleelliset ja parhaat elementit, jos kohta kilpailijain virheetkin.

Teknisen kehittämisen osalta tullee jatkossakin joka vuosi jotain uutta Jukolan viestiin. Kehittämiselle on olennainen piirre, että työ tehdään usein talkooperiaatteella taikka kehitystyöstä maksettava korvaus on nimellinen.