Ensimmäisen Jukolan viestin kaikki kilpailijat kokoontuivat Helsingin rautatientorille Aleksis Kiven patsaalle. Päämäärää ei tiedetty. Kuorma-autot veivät lähtöpaikalle. Kuva ja kuvateksti: Jukolan viestin tarina 1949-1988.
Yhtä varmasti kuin länsinaapurissamme juomarasti on jouma ja Jarkko Huovila Houvila, Jukola ainakin lausutaan Jukkola.
Olen muutamia kertoja testannut ulkomaalaisia suunnistuskavereita tietävätkö he mistä Jukolan viestin nimi tulee. Tyypillinen vastaus on, että tiedetään kyllä sen tulevan kirjasta, jossa on seitsemän veljestä, mutta siihen se tahtoo jäädä. Avaan seuraavassa ulkomaalaisillekin kisavieraille muutamia käsitteitä joihin törmätään varmasti myös Joensuu-Jukolan kilpailukeskuksessa.
Jukolan viesti on maailman hienoimpia urheilutapahtumia siksikin, että siihen on onnistuneesti kytketty Kiven teokseen liitetty viitekehys ja arvopohja. Se on varsin luontevaa, sillä kansalliskirjailija Aleksis Kivi tiedetään suureksi metsän ystäväksi. Aleksis Kiven teksteissä tuuli ja ilma ovat mahdollisuudet, vesi ja maa todellisuudet.
Eräs tämän ajan tekijämiehistämme, Kari Hotakainen, on kertonut pitävänsä Seitsemää veljestä ensimmäisenä suomalaisena kansainvälisen tason tajunnanräjähdyksenä. Kiven ihmiskuvaus on lihaa meidän lihastamme ja luuta meidän luustamme.
Seitsemän veljestä luetetaan ensimmäisen kerran koulussa pakosta, toisen ja kolmannen kerran siihen palaa jo omasta halusta uudelleen ja uudelleen.
Jukolan talo, eteläisessä Hämeessä, seisoo erään mäen pohjoisella rinteellä, liki Toukolan kylää. Seitsemän veljeksen ikoninen avauslause antaa viitteen, että veljesten synnyinkoti Jukola sijaitsee Etelä-Hämeessä.
Tarkkaa paikkaa ei ole onnistuttu varmuudella selvittämään, mutta Kiven kirjeenvaihdon pohjalta pidetään suhteellisen varmana, että Jukola on sijainnut Suomen väkiluvultaan suurimman kunnan eli Nurmijärven alueella. Mahdollisesti hyvinkin lähellä Kytäjää, jossa Jukolan viestiä on viety kahteenkin otteeseen.
Kivi itse syntyi Palojoen kylässä. Nurmijärven kunnan vaakunassa on kuva seitsemästä veljeksestä.
Samaan tapaan kuin Toini Havu teilasi Tuntemattoman sotilaan tuoreeltaan myös Seitsemän veljestä sai ilmestyttyään murskakritiikin sen ajan johtavan kirjallisuusvaikuttajan, professori August Ahlqvistin toimesta. Ahlqvistin ankaran arvostelun vuoksi jopa kirjan myynti keskeytettiin muutamaksi vuodeksi.
Aleksis Kiveä pidetään ensimmäisenä suomalaisena ammattikirjailijana. Vailla säännöllisiä tuloja, jatkuva rahapula, velat, kirjojen heikko menekki, Ahlqvistin kritiikki ja pakollinen maaseudulla asuminen johtivat syvään masennukseen. Elämänsä viimeisinä vuosina Kivi kärsi unettomuudesta ja pahenevasta alkoholismista. 1871 hän joutui Lapinlahden mielisairaalaan. On esitetty arvioita, jossa senaikaiset hoitomenetelmät ehkä vain pahensivat Kiven tilaa. 1872 uudenvuoden aattona aamuyöllä, Kivi kuoli veljensä luona 38-vuotiaana. Sittemmin todennäköiseksi kuolinsyyksi on päätelty borrelioosi.
Jukolan viesti on itsestäänselvästi seitsenosuuksinen. Yhtä loogisesti Venlojen viestin edeltäjä oli aluksi Venlojen juoksu eli henkilökohtainen kilpailu.
Seitsemän veljeksen nimiin törmäät ainakin kilpailukeskuksen kadunnimissä. Juhani, kaksoisveljekset Tuomas ja Aapo, Simeoni, toiset kaksoset Timo ja Lauri, Eero. Virolainen mestarisuunnistaja Sixten Sild on nimennyt Kooveen vahvassa joukkueessa juoksevat Lauri- ja Timo-poikansa Seitsemän veljeksen mukaan kunnioituksena Jukolan viestiä kohtaan.
Männistön Venla taas on naapuritorpan tytär, jota Juhani veljineen kirjan alussa käy kosimassa saaden kuitenkin rukkaset. Myöhemmin veljesten parannettua tapansa Venla suostuu Juhanin vaimoksi.
Jukolan viestin taustayhteisö Kaukametsäläiset on saanut nimensä Aleksis Kiven kirjoittamasta runosta. Jukolan hieno perinne on, että Kaukametsäläiset tervehtivät Jukolan viestin sanomalla jotakin ajankohtaista tahoa. Sanoman lukee joku voittajajoukkueen jäsenistä – ei välttämättä ankkuri – pian kilpailun ratkettua. Viestin sanoma noudattelee Seitsemän veljeksen kieltä ja tyyliä.
Jukolassa voi törmätä myös Taula-Matteihin. Aleksis Kiven Taula-Matti oli metsän poika ja sankar´ jylhän kuusiston. Taula-Matti lopetti lauseensa yleensä: …ja sitten me ryypättiin!
Moni joukkue asettaa tavoitteekseen kiivetä Hiidenkivelle. Siellä jaetaan Jukolan ja Venlojen viestin palkinnot. Jukolan veljekset pelastuivat Viertolan kartanon sonnilaumalta kiipeämällä turvaan Hiidenkivelle. Myös alkuperäistä Hiidenkiveä on etsitty ahkerasti. Pelkästään Nurmijärveltä löytyy monta kandidaattia. Yksi oli vuosia jopa tienviitalla merkittynä vanhan Hämeenlinnan tien kupeessa.
Hiidenkivi on ”löytynyt” myös Kiljavan nummelta sekä monista muista paikoista. Erään agraarilegendan mukaan Hiidenkivi oli Raalan kartanon mailla, mutta päätyi murskattuna Raalan koulun kivijalkaan.
Alun perin Jukola aiottiin järjestää Aleksin Kiven päivän (10.10) huitteilla, mutta tilanne muuttui, kun suunnistajat haluttiin saada Suomen Suurkisoihin saman vuoden kesäkuussa. On mielenkiintoinen ajatusleikki mitä alkuperäinen ajankohta olisi tehnyt kilpailun luonteelle. Ainakin yösuunnistuksen rooli olisi korostunut entisestään. Lisäksi meillä olisi paljon enemmän suunnistajia, jotka eivät lopettaisi treenaamista juhannukseen.
Aleksis Kiven päivä on ollut almanakkaan merkitty vakiintunut liputuspäivä vuodesta 1950 alkaen. 10.10. on nimetty myös Suomalaisen kirjallisuuden päiväksi.
Ja mikä hienointa, onpa suosikkijoukkueidenkin joukossa yksi seura, joka on saanut nimensä Seitsemän veljeksen sivuilta. Se on tietenkin nurmijärveläinen Rajamäen Rykmentti. Kiven kirjassa Rajamäen rykmentillä tarkoitettiin aholla sijaitsevassa mökissä asuvaa, seudulla kierrellyttä perhettä.
Nuorena kuolleen Aleksis Kiven viimeisiksi väitetyt sanansa olivat: ”Minä elän!” Niin elää vahvasti ja voimallisesti myös Jukolan viesti.
Hannu Varkoi
Legendaarinen ääni vastaa Joensuu-Jukolan tunnelmasta. Tiiminsä kanssa viimeksi äänessä MM-kotikisoissa Vuokatissa 2013.
Twitter: @HannuVarkoi