Jukolan viesti tunnetaan 7-henkisenä suunnistusviestinä. Osuuksien määrä pohjautuu Aleksis Kiven seitsemän veljestä -teokseen. Jukola ja suunnistus ovat ajankohtaisia myös Kalevalan päivänä – kohta tiedät myös miksi.
Ensimmäinen Jukolan viesti juostiin 12.6.1949 Helsingin kaupungin nimikkopäivänä 41 joukkueen voimin. Ajatus seitsemän hengen joukkueissa juostavasta Jukolan viestistä syntyi syksyllä 1946 Helsingin Suunnistajien suunnitellessa tulevaa toimintaa. Uusi, kolme vuotta aikaisemmin perustettu seura oli voittanut Suomen viestimestaruuden 1945 ja sen kakkosjoukkue oli ottanut pronssia. Keravan Urheilijat oli vienyt kaikki mitalit 1943, ja Helsingin IFK samoin 1944.
Suomessa toimivissa suunnistusseuroissa oli todistetusti miesvoimaa. Ruotsissa oli vuonna 1945 aloitettu kymmenosuuksinen miesten suunnistusviesti Tiomila. Suomeen haluttiin vastaava ja luontevaa oli, että uusi viesti rakentuisi Aleksis Kiven seitsemän veljeksen ympärille.
Tähtiä kuin Otavassa, suunnistajia on Jukolassa
Uuden viestihankkeen toteuttajiksi ryhtyivät Helsingin Suunnistajien Jaakko Kahila ja Erkki Pekkanen. Kahila oli täynnä ideoita, kun taas Pekkanen oli toimenmies, jonka harteille tulivat monet käytännön asiat. Kun yhdistys perustettiin, Erkki Pekkanen valittiin toimikunnan puheenjohtajaksi. Ensimmäisissä sääntöluonnoksissa yhdistyksen nimi oli vielä Metsolan pojat, mutta 16. joulukuuta 1948 pidetyssä kokouksessa nimi oli jo muutettu Kaukametsäläisiksi.
Säännöt asettivat kerhon yhdeksi tarkoitukseksi kunnioittaa suuren metsän ystävän Aleksis Kiven muistoa järjestämällä seitsemän miehen suunnistusviestin, jonka osuuksia kutsuttaisiin ”Sudenvirstan taipaleiksi”. Erkki Pekkaselle oli kuitenkin koko ajan selvää, että kilpailun nimi olisi alun perin tehdyn suunnitelman mukaisesti Jukolan viesti.
Rastit vaaroihin rapaja
Suunnistuksen katsotaan alkaneen 1800-luvun lopulta Ruotsista. Kilpasuunnistuksen aloittivat norjalaiset hivenen myöhemmin. Suomessa ensimmäinen suunnistuskisa oli vuonna 1923. Seuroissa lajista innostuttiin enemmän 1930–luvulla, jolloin oli myös ensimmäisetkansalliset mestaruuskisat.
Kartalla nykyisin rasteina tuntemamme merkinnät olivat suunnistuksen alkuaikoina kontrolliasemia. Jukolan viestin puuhamiehet heti Jukolan suunnitteluvaiheessa innostuivat Elias Lönnrotin kokoaman Kantelettaren runosta ”Ota metsä mieheksesi”, jossa rastit rakennetaan viitoiksi määränpäähän, jotta oudotkin perille osaisivat. Kontrolliasemasai suomenkielisen nimen rasti, jona ne tunnetaan tänäkin päivänä.
Mikkeli-Jukola 2025 järjestäjät toivottavat kaikille hyvää Kalevalan päivää!
Ota metsä miehiksesi
Satoi ukko uutta lunta,
Herra hienoista vitiä,
Syksyisen uuhen verran,
Verran talvisen jäniksen;
Lähen miehistä metsälle,
Urohista ulkotöille,
Ukon uuelle lumelle,
Palvoisen panemaviille,
Jäniksen jälettömälle,
Hiiren hiihtamattomalle.
Ota metsä miehiksesi,
Urohiksesi Tapio,
Korpi kolkkipoiaksesi,
Kumpu kumpalivaraksi;
Ota miestä oppimahan,
Taivon kaarta katsomahan
Otavaista oppimahan,
Tähtiä tähystämähän!
Kun kuulet minun tulevan,
Miehen aimo astuvaksi,
Lähe tietä neuomahan,
Rastia rakentamahan,
Tienvieriä viittomahan,
Siltoja siventämähän;
Vestä pilkat pitkin maita,
Rastit vaaroihin rapaja,
Jotta tunnen tuhma käyä,
Äkki outo tien osoan!
Hiihata hiasta miestä,
Takin helmasta taluta,
Lykkeä lylyn lävestä,
Saata sauan suoverosta
Saata sille saarekselle,
Sille kummulle kuleta,
Josta saalis saataisi,
Erän toimi tuota’isi,
Osin päitä pantai’si,
Jakoja jaettai’si;
Kuss’ on kuuset kultavöissä,
Hopiassa hongan oksat,
Koivut kaikki koltuskoissa,
Haavat haljakkaveroissa!
Kanteletar, toinen kirja IV Miesten lauluja 329. Elias Lönnrot, 1840
Tekstin lähteinä Jukolan viestin tarinat vv. 1949-1988 ja 1989-2009. Kaukametsäläiset ry.