Aamuyön tunteina kärkijoukkueiden vaihtojen välillä tunnelma kilpailukeskuksessa on odottava. Koko ajan kuitenkin tapahtuu: valoletkat vilkkuvat ylhäällä puiden välissä, omia kannustetaan kirimään vaihdossa ja gps:n piirtämät reitinvalinnat aiheuttavat keskustelua yleisön parissa.
Monet urheilijat valmistautuvat omaan yön suunnistussuoritukseensa puurolautasellisen äärellä. Eeva-Liisa Luukkonen ja Helena Huttunen Puumalan maa- ja kotitalousnaisista kertovat, että puurokattilat ovat porisseet aamusta alkaen.
Huttunen arvelee, että Jukolan viestin aikana suunnistajilla on ollut tapana syödä puuroa – terveellistä ja edullista herkkua. Lämmin kulhollinen puuroa hillosilmän kera on varsin suosittu tankkauseväs ennen omaa osuutta.
– Moni tulee myös oman suorituksen jälkeen ottamaan puuroa, Luukkonen kertoo.
Odottavan aika kohti aamua voi olla pitkä, eivätkä kaikki malta mennä nukkumaan kesken kilpailun. Kilpailukeskuksessa riittääkin satoja näyttöjen ääreen leiriytyneitä suunnistajia.
Ruotsalaiset Johan Mårtensson ja Linus Malm odottavat aamukolmen tienoilla jännittyneinä omaa osuuttaan.
OK Tisaren kakkosjoukkueessa suunnistava Mårtensson kehuu Mikkeli-Jukolan hyvää säätä sekä kilpailukeskusta, KFUM Örebro OK:n Linus Malm taas kuvailee tapahtuman ilmapiiriä hienoksi. Tuttujen ja seuran kanssa vietetyllä yhteisellä ajalla on tärkeä rooli heidän Jukola-kokemuksessaan.
– Laivareissu Ruotsista ja seuran kanssa tehty matka Jukolaan kokoaa porukan hyvin yhteen, Malm kertoo.
Kisakeskuksessa viihtyy myös lemmikkejä. 11-vuotias Norrwichinterrieri Yaris on ollut seuraamassa Jukolan viestejä jo useampana vuonna yhdessä emäntänsä Tuija Pajuojan kanssa. He aikovat jännittää tyttären ja puolison suoritusta läpi yön.
Mäntyharjun mökillä otettujen unien jälkeen riittää intoa valvoa kilpailukeskuksessa näyttöjen äärellä.
– Yaris viihtyy hyvin ja jaksaa seurata kisoja, Pajuoja kertoo.
Teksti ja kuvat: Maaria Haikola
Pääkuva: Harri Pajula