Rasti 53:n pohjoispuolella olevaa kiveä ei ollutkaan, joten se rakennettiin.
Mikkeli-Jukola 2025 on viides Etelä-Savossa järjestetty Jukolan viesti. Juttusarjassa muistellaan Etelä-Savossa järjestettyjä Jukolan viestejä. Aiemmin on julkaistu artikkeli vuoden 1974 Pistohiekan Jukolasta. Juvan Jukola 1990 oli toinen Jukolan viesti Etelä-Savossa.
Juvan Jukola Koikkalassa
Etelä-Savon toisen Jukolan viestin järjesti Juvan Urheilijat 16.-17.6.1990. Ajatus Jukolan viestin järjestämisestä lähti onnistuneen SM-viestin jälkeen vuonna 1985. SM-viestit suunnistettiin Juvan Kaislajärvellä. Suunnistus eli vahvaa aikaa Juvalla maajoukkuesuunnistaja Mika Kuisman ollessa seuran keulakuvana.
Silloinen Juvan Urheilijoiden suunnistusjaoston puheenjohtaja Mauri Sopenperä ajoi pitkin Juvan pitäjää työnsä merkeissä kesätyöntekijä Juhani Sihvosen kanssa. Koikkalan kylän pohjoispuolella oleva Huosiosjoenkangas miellytti molempia, etenkin kun kankaalta pohjoiseen oli hieno ja yhtenäinen Kapalomäen korpimaasto. Kilpailijoiden pysäköintiin saataisiin hiekkapohjaisia peltoja ja majoitukseen tasaista mäntykangasmetsää.
Seuraavana kesänä Tampereen Kaanaalla oli JuvU:n porukka katsomassa ”sillä silmällä”, että haetaan Jukolaa Juvalle. Sopenperä teki perusteellista työtä ja hankki maanomistajien luvat jo ennen kilpailun hakua. Kilpailut myönnettiin Juvalle 1987. Tosin Jukolan johtoryhmä laskeskeli Juvan pitäjän kykyä suoriutua järjestelyistä, kun Juvalla oli tuolloin noin 8000 asukasta, mutta päätyi myönteiseen ratkaisuun. Kisan aikana talkoissa oli mukana noin 1100 henkilöä.
Kunta näki Jukolan mahdollisuutena
Puolitoista vuotta ennen Jukolaa kilpailun johtajaksi nimettiin kunnanjohtaja Heikki Laukkanen, joka ymmärsi Jukolan viestin mahdollisuudet myös kunnan markkinoinnissa. Joutuin Juvalle – kampanja oli käynnistynyt ja se nivotettiin mukaan Jukolan markkinointiin. Kunnan työntekijöitä oli runsaasti mukana järjestelyiden vastuutehtävissä. He kaikki olivat olleet aktiivisesti kunnan eri liikunta- ja urheiluseuroissa, joten heidät oli helppo suostutella tehtäviin. Juvan voidaan todeta olleen suunnitelmallisen kuntamarkkinoinnin edelläkävijä.
Suunnistajana kunnan tekninen johtaja Kari Pitkänen oli luonnollisesti myös kilpailun tekninen johtaja. Kunnansihteeri Esko Vuokko ja rehtori Erkki Rämö vastasivat tiedottamisesta. Matkailusihteeri Päivi Toivarista tuli pääsihteeri ja hänen työnkuvaansa muutettiin vuoden ajaksi palvelemaan Jukolan viestin järjestelyjä. Voidaan todeta, että silloin toimi Juvalla VisitJuva, kun kunta satsasi tapahtumaan.
Laukkasella itselleen kasautuivat suuret paineet tapahtuman onnistumisesta. Tunnettuna kasvona ja vahvana toimijana ei ollut varaa siihen, että tapahtuma epäonnistuisi, jos mieli kävellä vielä kylällä. Hän loi hyvän juvalaisen hengen järjestelykoneistoon, johon saatiin osaajia eri järjestöistä. Laukkanen totesi värvätessään henkilöitä. – En minäkään osaa suunnistaa, mutta johtamisesta ymmärrän sentään jotain. Ei tarvitse tehdä kuin sitä, mitä osaa.
Laukkanen korjasi suunnistusvajeensa myöhemmin, kun hän suunnisti Jukolan avausosuuden vuonna 1997 Siuntiossa.
Koko Juva hankkeessa mukana
Jukolan viestin järjestelyt Koikkalassa saivat koko kylän mukaan. Isännät raivasivat lisäpeltoa kilpailukeskukseen ja parkkipaikoille. Tämän mahdollisti Jukolan viesti, sillä uusien peltojen raivaamista rajoitti pellonraivauskielto, johon saatiin Jukolan takia joustoa.
Kauan kaivattu kävelysilta Huosiosjoen yli saatiin myös tehtyä. Kilpailukeskuksen omistaja Sulo Purhonen antoi vapaat kädet järjestäjille. Tilan tyhjillään olevaan navettaan valettiin betonilattia, jonne tuli kilpailun tulospalvelukeskus. Koikkalaan rakennettiin myös matkapuhelimia varten uusi linkkimasto, sillä järjestäjät saivat käyttöönsä Mobiran tiiliskiven kokoisia matkapuhelimia, jotka toimivat kohtuullisen hyvin.
Jukolan viestin ansiota on paljolti myös se, että Koikkalaan johtava tie peruskorjattiin, mutkia oiottiin ja lopulta tien pinta asfaltoitiin.
Edellä mainittujen Juvan kunnan työntekijöiden lisäksi osaajia oli eri aloilta. Talous- ja markkinointivaliokuntaa johtivat silloinen Juvartin toimitusjohtaja Markku Jalonen ja K-kauppias Kari Hämäläinen, jotka tunnistautuivat suunnistuksen ystäviksi. Viitakosken Puun toimitusjohtaja ja JuvU:n pitkäaikainen puheenjohtaja Seppo Kaartinen ja Tehdaspuun Juvan yksikön johtaja Risto Löppönen vastasivat kilpailukeskuksen infran rakentamisesta, huollosta ja liikenteestä.
Heikki Karvinen oli tuolloin JuvU:n puheenjohtaja ja hänen vastuullaan oli tulospalvelu. ATK oli käytössä kolmannen kerran Jukolassa ja tähän saatiin apuja mm Juvan eri pankeista, kun pankkivirkailijat olivat mukana talkootöissä. Heillä oli jo tuntumaa tietokoneiden näppäimistöön ja ohjelmistoihin. Suunnistusjaoston puheenjohtaja Eero Sihvonen vastasi kilpailutoiminnoista eli lähtö, vaihto ja maali olivat tehtäväalueena. Kartta- ratamestarityön vastuu oli Juhani Sihvosella, jonka aisaparina oli Mika Kuisma.
Keväällä 1990 alkoi Jukolan viestin järjestelyt näkyä Maaralantien varressa. Rakentamista varten järjestettiin kunnassa tukkipuun keräystalkoot. Sadoilta maanomistajilta saatiin runsaasti puuta ja ne oli sahattu kilpailukeskuksen rakentamista varten jo edellisenä syksynä.
Norjalaiset hallitsivat molempia viestejä
Koikkalan maasto nimettiin markkinointimielessä umpikieroksi savolaiseksi maastoksi, Mitä umpikierous tarkoitti, jätettiin muiden mietittäväksi, mutta uutiskynnyksen se ylitti ja julkaistiin monessa lehdessä. Kilpailukartan valmisti anjalankoskelainen kartoitusyritys Pro Orienteering, jonka johtajan Esko Naukkarisen johdolla kartoitettiin 18 neliökilometrin alue.
Kilpailut etenivät norjalaisten komennossa. Naisten viestin voitti Halden Sk ja miesten viestin voitti trondheimiläinen teekkarijoukkue NTHI, jonka ankkuri Håvard Tveite ratkaisi voiton seitsemän miehen loppukirissä. Tveite ratkaisi loppukirissä myös edellisen vuoden Jukolan viestin Joutsenossa.
Joutsenossa kilpailijat ottivat usean minuutin varaslähdön, ja osa joukkueista ei ollut edes ehtinyt vaijerissa olevan karttansa luokse. Kilpailijat ja jäivät etsimään karttaansa lähtöalueelta. Juvan Jukolassa päätettiin hylätä varaslähdön ottaneet joukkueet ja lähdöt videoitiin. Videokamera oli siihen aikaan ylellisyystuote, kuitenkin riittävä määrä kameranomistajia löytyi ja kuvauspaikat miehitettiin. Juvalla ei tapahtunut yhtään varaslähtöä, eikä varaslähtöjä ole tapahtunut sen jälkeen yhdessäkään Jukolassa.
Onnistumiset innostavat
Juvan Jukola onnistui erinomaisesti ja juvalaiset olivat monella tapaa ylpeitä työstään. Kilpailun tiedotuksessa vaikuttanut juvalainen, nykyinen YLE:n toimittaja, Petri Vironen avasi kilpailun jälkeistä hyvää oloa kolumnissaan ”Suulaan miehen sanattomuus” seuraavasti:
”Raavaita suomalaisia miehiä paineli pää alas painuneena metsään, pois muiden katseiden alta, itkemään pois sitä hyvän olon tunnetta, jota uskomattomalta tuntuneessa urakassa onnistumisesta seurasi. Yksi mies ei metsään voinut velvollisuuksiltaan mennä. Pekka Oksalan Suomen sanavalmiimmaksi kunnanjohtajaksi nimittämältä Heikki Laukkaselta loppuivat kerrankin sanat kesken. Kun oli aika luovuttaa Jukolan lippu seuraavalle järjestäjälle, suulaan miehen sanat takertuivat kurkkuun, käsi pusertui nyrkkiin pään yläpuolelle ja kyynel vierähti väsyneelle poskelle. Hiljaiset sanat ja niiden mukana purkautuvien paineiden äärettömän raskauden aisti jokainen: Me teimme sen!”
Juvan Jukolassa ensimmäisen kerran ylitettiin 10 000 suunnistajan raja. 1122 Jukola- ja 588 Venla-joukkuetta, yhteensä 10 206 suunnistajaa.
Jukolan onnistuminen ja vahva yhdessä tekeminen innostivat Juvan Urheilijoita hakemaan ja toteuttamaan mm. Fin5 -rastiviikon pari vuotta myöhemmin. Mukana oli useita Juvan Jukolan viestin tekijöitä.
Kiven rakentaminen
Jukolan historianäyttelyssä, joka on nähtävissä Jukolan viesti -tapahtumissa, on yhden kartantekijän Marko Uotilan muistelo kiven rakentamisesta Kapalomäen kilpailumaastoon. – Tuolloin kartat piirrettiin käsin ja esimerkiksi kivet liitettiin tarramerkeillä karttaan. Jossain vaiheessa painettuja karttoja tutkiessa olin huomannut yhden kivimerkin tippuneen rastipisteen viereen. Rastin 53 pohjoispuolella olevaa kiveä ei ollut ja siihen tehtiin puulaatikosta kivi, joka peitettiin oksilla ja sammaleella. Uotila muistelee. – Lieneekö kukaan käynyt ”kivellä” jää arvoitukseksi.
Juvan Jukolan järjestäjiä kilpailun muistolaatan julkistamistilaisuudessa vuonna 2020. Vasemmalta Risto Löppönen, Kari Hämäläinen, Heikki Laukkanen, Eero Sihvonen, Juhani Sihvonen, Erkki Rämö ja Arvi Turunen.