Kalevan Rastin Venlat Lakia-Jukolassa 2024 (2. sija): Cecile Calandry, Miia Niittynen, Ida Haapala ja Marika Teini. (Kuva: Kimmo Hirvonen)
Valmennuspäällikkö Jere Pajusen haastattelu
Tiivistettynä, miten joukkue valmistautuu Mikkeli-Jukolaan, kun tarkastellaan viimeisen vuoden aikaa ennen h-hetkeä?
Valmistautuminen käynnistyi oikeastaan kauden 2024 päätyttyä, kun avasimme uuden harjoituskauden leirillä Mikkeli-Jukolan harjoitusmaastoissa. Mikkeli-Jukola kulkee teemana läpi talven puheissa sekä erilaisina tehtävinä. Tiomilan jälkeen fokus siirtyy kohti Venloja ja Jukolaa, ja viimeistelyt tehdään kesäkuun alussa.
Oletteko jo hyödyntäneet Mikkeli-Jukolan harjoitustarjontaa ja minkä verran aikovat hyödyntää jatkossa?
Hyödynsimme Jukola-harjoituksia kauden avanneella Try Out -leirillä. Seuraava leiri on touko-kesäkuun taitteessa, ja kokoonnumme pari päivää ennen viestejä tekemään viimeistelyharjoitukset.
Mitä erityispiirteitä näette ensi kesän Mikkeli-Jukolassa?
Jokainen Jukola on erilainen maaston sekä valaistusolosuhteiden osalta. Mikkeli-Jukolassa poikkeavat osuuspituudet voitaneen lukea Mikkeli-Jukolan erityispiirteiksi sekä Venlojen että Jukolan viestissä.
Minkä tekijöiden onnistumiseen erityisesti valmistautumisessa tähdätään?
Siihen, että joukkueiden jäsenet ovat fyysisesti hyvässä kunnossa ja taitavia suunnistamaan. Maastotyyppi pitää tuntea niin, että osaa tehdä oikeita ratkaisuja maastossa.
Mitkä seikat ratkaisevat menestyksen Mikkeli-Jukolassa?
Joukkueen jäsenten kunto- ja taito-ominaisuudet, maastotyypin hallinta. Näiden tekijöiden pohjalle rakentuu myös juoksijan itseluottamus, ja yhdessä tehty työ luo pohjan joukkueen keskinäiselle luottamukselle.
Miten olette harjoitelleet juuri Jukolan maastoja ja olosuhteita varten?
Maastotyypin haltuunotto on oikeastaan se asia, joka keskittyy puhtaasti ko. suurviestivalmistautumista kohden. Kalevan Rastin filosofia perustuu yhteisharjoitteluun ja sitä kautta esimerkiksi leiriohjelmassa on viestinomaisia harjoituksia. Yösuunnistamme myös paljon leireillä. Harjoittelussa on kuitenkin yksilön kehittäminen ensisijalla.
Miten suunnittelette jaksottavanne harjoittelun viimeisinä viikkoina ennen Jukolaa?
Toukokuun loppu ja kesäkuun alku ovat huippusuunnistajille kiireistä aikaa ja erityisesti Jukolaa varten tehtävä valmistautuminen on tällä ajanjaksolla taka-alalla pois lukien kuun taitteessa olevaa lyhyttä leiriä. Kilpailemisen kautta löytyy viimeinen silaus kuntoon sekä taidon rutiinit. Jukolaa edeltävällä viikolla lähinnä keskitytään varmistamaan, että yksityiskohdat vastaavat sitä, mihin olemme valmistautuneet.
Millaisia erityisiä suunnistustaitoja Jukola vaatii verrattuna muihin kilpailuihin?
Joukkuemäärä tuo Jukolaan tiettyjä erityispiirteitä, jotka puuttuvat muista viesteistä. Hajontojen logiikkaa on hyvä tuntea, vaikka Jukolan ja Venlojen viestien ratamestarit ovat viime vuosina ovatkin kokeilleet uusia jippoja. Lisäksi edellisten osuuksien urat ovat elementti, joka ei näyttele kovinkaan suurta roolia pienemmissä viesteissä.
Miten valmistaudutte henkisesti Jukolan kilpailupaineisiin?
Valmistautumalla hyvin ja sitä kautta luomalla hyvän itseluottamuksen itse kisaan. Keskitymme tuloksen teon sijasta hyviin ja hallittuihin suorituksiin. Yksilötasolla jokaisella juoksijalla on omia tapoja parhaan vireyden ja keskittyneisyyden löytämiseksi.
Miten treenit eroavat yksilöurheilijan ja viestijoukkueen jäsenen välillä?
Vaikka kyse on joukkuekisasta, jokainen viestinviejä tekee vuorollaan yksilösuorituksen, jossa olosuhteet vaihtelevat. Ensisijaisesti harjoittelu keskittyy urheilijoidemme kehittämiseen monipuolisesti ja siihen kuuluu myös erilaisia viesti- ja yhteislähtöharjoitteita, joissa pääsee konkreettisesti vertaamaan itseään muihin.
Kuinka tärkeänä pidätte Jukolan viestin kokemuksen kartuttamista vuosittain?
Jukolan ja Venlojen viestien ominaispiirteet on tunnettava ja siinä kokeneempien vinkit ovat arvokkaita. Mitä lähempänä kärkeä liikutaan sitä enemmän tapahtuma muistuttaa pienempiä viestejä ja varsinkin loppupään osuuksilla lähestytään jo henkilökohtaisen kisan piirteitä. Jukolan asema suunnistusmaailmassa on myös sen verran vankka, että harva juoksija juoksee ensimmäistä Jukolan tai Venlojen viestiä seuran kärkijoukkueissa, vaan viestien kiertäminen on aloitettu jo vuosia aikaisemmin juniorina.
Kuinka paljon olette hyödyntäneet Jukolan aiempien vuosien karttoja tai reittianalyysia treeneissänne?
Vanhoihin viesteihin palataan lähinnä yksittäisten esimerkkien kautta vaikkapa tiettyjen ratamestarityöhön liittyvien lainalaisuuksien havainnollistamiseksi. Olennaisempaa on ottaa ilo irti Jukolan harjoitusmaastoista ja oppia tunnistamaan ja hyödyntämään maastotyypin erityispiirteitä. Harjoitusten analysoinnissa hyödynnämme GPS-seurantaa.
Millaisia treenejä olette tehneet mahdollisten virheiden minimoimiseksi?
Keskitymme taidon kehittämiseen niin, että suunnistustaito ja rutiinit ovat sen verran korkealla tasolla, ettei virheitä tule. Taitavalla suunnistajalla on suoritus paremmin hallussa ja virheitä tulee vähemmän. Tällainen suunnistaja osaa myös reagoida orastavasta virheestä kertoviin hälytyskelloihin aikaisemmin ja syntyneet virheet ovat ajallisesti pienempiä.
Kuinka valitsette osuudet kullekin joukkueen jäsenelle?
Joukkueen ja juoksujärjestyksen valitseminen on palapeli, jossa tavoitteena on sovittaa mahdollisimman hyvin juoksijoiden ominaisuudet vastaamaan viestiosuuksien erityispiirteitä (mm. osuuden luonne, valaistusolosuhde, ennakoitu viestinkulku). Totta kai taito- ja kunto-ominaisuuksien on oltava riittävällä tasolla jokaisella viestinviejällä pärjätäkseen kärkikahinoissa, mutta hyvässä joukkueessa on myös roolitus kohdallaan.
Lukkari-Jukolassa Mynämäellä 2022. (Kuva: Juha Jokila)