
Jukolan viestiin lähti 1412 joukkuetta. (Kuva: SSL)
Mikkeli-Jukola 2009 järjestettiin Mikkelin raviradalla
Navi järjesti edellisen Mikkeli-Jukolan vuonna 2009 Mikkelin raviradalla. Navia edeltänyt suunnistusseura Mikkelin Suunnistajat haki Jukolan viestiä vuodelle 1996 Otavaan, mutta hakemus ei tuottanut tulosta. Vuonna 2001 kuntaliitoksessa Mikkeliin yhdistyivät Mikkelin maalaiskunta ja Anttola. Navi perustettiin samana vuonna, jolloin seuratoimintaan yhdistyivät Mikkelin Suunnistajat, Anttolan Urheilijat, Suomenniemen Urheilijat ja ristiinalainen Länsi-Saimaan Rasti. Navi järjesti 2001 avoimet Pohjoismaiden mestaruuskilpailut Anttolan Neitvuorella ja Mikkelin Kaituenlammella. Onnistuneiden järjestelyiden jälkeen virisi ajatus Jukolan viestin järjestämisestä. Vuonna 2003 järjestetyn Sulkavan Jukolan jälkeen silloinen ensimmäinen apulaiskaupunginjohtaja Juhani Alanen totesi, että Jukolan viesti pitää järjestää myös uudessa Mikkelissä.
Kilpailupaikkoja vertailtiin
Mikkelissä asuva Juhani Sihvonen lupautui kahden Jukolan kokemuksella vetämään hanketta. Yhdessä Hannu Peltosen kanssa he kiersivät eri paikkoja, joissa Jukolan viesti voitaisiin järjestää. Vaihtoehtoina olivat muun muassa Anttola, Sairila, Otava ja Kalevankangas. Monikriteerianalyysin perusteella paikaksi valikoitui yllättäen Kalevankangas, jossa ravirata ympäristöineen tarjosi erittäin hyvän kilpailukeskuksen. Savon prikaati suhtautui harjoitusalueensa käyttöön positiivisesti, ja prikaatin komentaja eversti Markku Riittinen lupautui mukaan hankkeen edistämiseen. Eniten keskustelua käytiin kilpailumaaston vaativuudesta. Mikkelin alueella oli tarjolla parempiakin maastoja, mutta maastojen lähellä ei ollut Jukolan mittaluokkaan sopivaa kilpailukeskusta. Kilpailut myönnettiin Naville vuonna 2004.
Jo hakuvaiheessa maakunnan liike-elämä oli mukana
Mikkelin kaupunki oli alusta alkaen tapahtuman iso tukija niin henkisesti kuin taloudellisesti, kuten tämän vuoden Jukolassa. Toinen apulaiskaupunginjohtaja Eero Kaitainen oli yhteyshenkilö kaupungin ja järjestäjien välillä. Yhteistyö sujui hyvin.
Kilpailukeskuksen sijainti vain muutaman kilometrin päässä Mikkelin torilta herätti myös paikallisen liike-elämän kiinnostuksen tapahtumaan. Hyvänä vertailupohjana oli vuosittain järjestettävät St. Michel-ravit. Jukolan johtoryhmän tapaamisessa olivat mukana maakunnallisten yritysten johtajat. Jukolan viesti haluttiin Mikkeliin, ja se henki oli aistittavissa jo hakuvaiheessa. Raviradan toimitusjohtaja Jaakko Laitisen rooli kilpailukeskuksen suunnittelussa oli merkittävä. Hän kertoi avoimesti kokemuksiaan alueen mahdollisuuksista ja yhteistyöstä esimerkiksi jäähallien sekä alueen muiden kiinteistöjen käytössä. Kaikki alueen tilat ja toiminnot saatiin käyttöön lähes veloituksetta. Laitisen siirryttyä eläkkeelle hänen seuraajansa Tuula Pihkala toteutti jo sovitut asiat esimerkillisesti.
Savon prikaati lakkautettiin vuonna 2006
Järjestäjille tuli harmaita hiuksia, kun Savon prikaati päätettiin lakkauttaa vuoden 2006 lopussa. Sopimukset varuskunnan kanssa jäivät voimaan, mutta eniten huolta aiheutti henkilöstön siirrot. Organisaatiossa oli runsaasti vapaaehtoistehtävissä Puolustusvoimien palkattua henkilöstöä. Muutamia muutoksia jouduttiin tekemään, mutta suurempi tappio taisi olla henkinen, kun tuttu historiallinen joukko-osasto kilpailukeskuksen vieressä lopetti toimintansa. Toinen huoli tuli hieman yllättäen Metsähallituksen suunnasta. Koska varuskunnan harjoitusalueen toiminta hiljeni, suunnitteli Metsähallitus kilpailumaaston maille mittavia metsähakkuita. Neuvottelujen jälkeen sovittiin, että hakkuut tehtiin Jukolan viestin jälkeen.
Organisaatio rakentui PM-kisojen pohjille
Kilpailun organisaatio rakentui paljolti vuoden 2001 avointen PM-kilpailujen organisaatioon. Järjestelytoimikunnan puheenjohtajana jatkoi Etelä-Savon liikunnan aluejohtaja Heino Lipsanen. Hänen aisaparinaan kilpailunjohtajana oli Juhani Sihvonen. Työnjako oli selvä. Lipsanen johti suunnistuksen ulkopuoliset asiat ja Sihvonen suunnistukseen liittyvät asiat. Seuran puheenjohtaja Jorma Pöntinen osallistui myös kokouksiin.
Kilpailun pääsihteerinä oli Maarit Tuomisto, joka toimi kahdeksan kuukautta organisaation ainoana palkallisena työntekijänä. Kilpailun lähtö-, vaihto- ja maalitoiminnoista vastasivat Ari Taskinen ja Veli Kovanen. Kenttävaliokuntaa johti PM-kisan pikamatkan kilpailunjohtaja Hannu Seppänen, jonka kakkosmiehenä oli pääosin sähköistä vastannut Jari Sihvonen. Huollon päällikkönä oli Seppo Hujanen, jonka kokemus vääpelin tehtävistä näkyi myös huollon toteutuksessa. Talous- ja markkinointivaliokuntaa vetivät Juha Putkonen ja Mika Ahola. Heidän kansaan tiivistä yhteistyötä teki Niina Liukkonen, jonka vastuulla oli kilpailun ravintolatoiminnot. Viestintään löytyi Tapani Nisosen rinnalle juuri Mikkeliin muuttanut Mikkelin ammattikorkeakoulun tiedottaja, Viitasaaren Suunnan kasvatti Heli Kauppinen.
Tulospalvelusta ja tietoliikenneyhteyksiä hoitivat Hannu Peltonen ja Pekka Martikainen. He pääsivät hyödyntämään Mikkelin raviradan valmiita yhteyksiä, mutta rakensivat myös uusia yhteyksiä, jotka jäivät raviradan ja kaupungin käyttöön. Mikkeliläisen suunnistuksen ikoni Jorma Kemppi johti kartta- ja ratavaliokuntaa. Helpohko maasto haastoi etenkin ratamestareita. Venlojen ratamestari Teijo Laasanen ja Jukolan ratamestari Kai Hirvonen onnistuivat. He saivat laadittua hyvät radat, jotka vaativat etenkin vauhdin sovittamista maaston eri osissa. Tarjolla oli vauhdikasta polkujuoksua, lähes läpipääsemätöntä pusikkoa ja vaikeita rinnerasteja.
Vuoden 2009 järjestelytoimikunnasta ovat mukana tämän vuoden Jukolan järjestelytoimikunnassa Mika Ahola, Hannu Seppänen ja Niina Liukkonen.
Viestivoitot Ruotsiin ja Norjaan
Venlojen viestiin osallistui ennätysmäärä joukkueita. Viestissä oli 978 joukkuetta eli 3912 Venlaa. Lähtö oli kaviouralla, ja lähtölaukauksen jälkeen joukkueet etenivät lähetysauton johdattamana kuten raveissa. Kilpailun voitti ruotsalainen Ulricehamn OK joukkueella Ida Bobach, Maja Alm, Jenny Johansson ja Simone Niggli. Kaikki voittajajoukkueen naiset saavuttivat aikanaan suunnistuksen maailmanmestaruuden. Toiseksi tuli OK Hellas Ruotsista, joka jäi lähes kolme minuuttia voittajalle. Tampereen Pyrintö oli kolmas.
Median mielestä Jukolan lähtö oli ennätysyleisön edessä upeaa ”suunnistuspropagandaa”. kun 1412 joukkuetta säntäsi kaviouralta maastoon. Kartan avattuaan avausosuuden kilpailijoita odotti ratamestari Hirvosen yllätys. Hämmästyneinä suunnistajat kääntelivät karttojaan ja etsivät ykkösrastia. K-piste oli kartan alareunassa ja ykkösrasti kartan yläreunassa. Matkaa rastille Laurikkalaan oli peräti 4,1 kilometriä.
Viestin lopussa nähtiin huikea ankkureiden taistelu, kun kaksi sen hetken maailman parasta suunnistajaa Kalevan Rastin ranskalainen Thierry Gueorgiou ja norjalaisen Kristiansand OK:n sveitsiläinen Daniel Hubmann kamppailivat Jukolan viestin voitosta. Kolmanneksi viimeisellä rastivälillä Hubmann valitsi vasemman ja Gueorgiou oikean reitinvalintavaihtoehdon. Hubmann sai noin 50 metrin etumatkan ja säilytti sen loppuun saakka. Voitto oli Kristiansand OK:n ensimmäinen Jukolan historiassa.
Kalevankankaan ja Karkialammen maastoissa kilpaili viikonlopun aikana lähes 14 000 suunnistajaa.
Heino Lipsanen muistelee
Järjestelytoimikunnan puheenjohtaja Heino Lipsanen muistelee tapahtumaa lämmöllä. – Vaikka porukkaa jossain vaiheessa vaihtui, niin lopulta meillä oli hyvähenkinen ja vastuullinen väki hommissa. Ensimmäisessä kokouksessa sovittiin, että järjestelytoimikunnan kokoukset kestävät enintään puolitoista tuntia, ja hyvin valiokuntien vetäjät osasivat kiteyttää asiat aikataulussa. Viimeisessä kokouksessa annoin periksi ja aikataulu ylitettiin, mutta siihen oli aihetta. Se oli topakkaa toimintaa ja haikeudella muistelen niitä aikoja, kertoo Lipsanen. – Tapahtuma taisi olla onnistunut, kun en muista mitään negatiivista palautetta tai asiaa, joka olisi pitänyt tehdä toisin. Myös taloudellisesti kilpailu oli onnistunut, josta Navi sai hyvän pesämunan tuleville vuosille, Lipsanen muistelee. Seuraavana talvena Mikkeli-Jukola 2009 palkittiin Etelä-Savon Urheilugaalassa vuoden liikuntatekona.
Teksti: Mikkeli-Jukola 2025 viestintä