Kusiaismäen ratamestari muistelee
Kusiaismäki on ollut vuosien saatossa monien suunnistuskilpailujen tapahtumapaikkana. Siellä on järjestetty Pullistuksen perinteiset torstairastit yli sata kertaa, arvokilpailuja toistakymmentä piirinmestaruuksista aina SM-kisoihin ja huipennuksena Fin5-suunnistusviikko 10 vuotta sitten.
Ensimmäiset Pullistuksen järjestämät suunnistuskisat Kusiaismäessä olivat loka- ja marraskuussa 1946 tiettävästi silloiselta Ampumaradalta käsin. Nykyisin siinä paikassa on hiihtokeskus eli tulevan Nuorten Jukolan kilpailukeskus. Seuraavat Kusiaismäen kilpailut, joista on tulokset tallessa, järjestettiin 1950-luvun lopulla, mistä lähtien torstairasteja on siellä pidetty lähes joka vuosi.
Kesällä 1971 Kusiaismäestä valmistui värillinen peruskarttapohjainen kiintorastikartta mittakaavassa 1:25 000, muistan itsekin olleeni 7-vuotiaana isä-Erkin mukana viemässä punavalkoiseksi maalattuja rastipönttöjä metsään. Ensimmäiset arvokkaammat kilpailut olivat heinäkuussa 1974, jolloin Myllymäelle menevän vanhan tien mutkassa pidettiin Keski-Suomen piirin partiosuunnistusmestaruuskilpailut. Olin mukana 14-vuotiaiden sarjassa Raitasen Anssin ja Vuojakosken Heikin kanssa. Siihen asti reittiviivaa suunnistaneena taidot eivät vielä aivan riittäneet ja minulle uskotuista kahdesta kivirastista toinen jäi löytymättä. Löysin kuitenkin vahingossa kokoontumisrastille ja muistaakseni Anssi kävi sitten leimaamassa minulta jääneellä rastilla. Sijoitus oli 4./4, joka kävi liiankin tutuksi seuraavien vuosien pm-kilpailuissa.
Ensimmäinen suunnistuksen erikoiskartta Saarijärvellä valmistui Kusiaismäestä vuonna 1976, heinäkuussa järjestettiin uudella kartalla Sisä-Suomen rastipäivät. Ensimmäisen päivän ratamestari oli kartantekijä Tapani Karbin ja toisen isäni Erkki ja Paavo Moisio. Oma suunnistukseni ei silloinkaan aivan putkeen mennyt, minkä voi päätellä yli kahden tunnin yhteisajasta.
Ensimmäisen kerran pääsin itse torstairastien ratoja laatimaan 40 vuotta sitten eli heinäkuussa 1978 Kusiaismäessä isäni kanssa. Sitten elokuussa 1981 oli opettajien SM-kisojen viestikilpailu, mihin tein radat myös isäni kanssa. Seuraavana vuonna olin ensimmäisessä kesätyöpaikassani täydentämässä Kusiaismäen karttaa kesän 1983 rastipäiviä varten. Palkan maksoi Saarijärven kunta, se oli muistaakseni 18 markkaa tunnilta. Edellisen kartan tehnyt Tapani myös piirsi uuden version puhtaaksi ja antoi minulle ohjeen, että käyriä ei sitten tarvitse korjailla, sillä ne olivat kohdillaan. Enpä sitten myöhemminkään oppinut käyriä piirtämään, mutta myöhemmät kartoittajat ovat kyllä Tapsan käyriä retusoineet.
Yksi mieleen painunut muisto kartoituskesältä oli se, kun eräänä aamuna huomasin, että mäen korkeimmalle kohdalle oli ilmestynyt uusi kolmiomittaustorni. Vanha oli sortunut jo ilmeisesti 1970-luvun alussa, eikä uutta tornia ollut siinä paikassa vielä edellisellä viikolla. Torniin piti tietysti heti kiivetä ja siellä maisemia ihaillessani päätin, että seuraavan kesän rastipäiville siitä tehdään kartanvaihtorasti miesten valiosarjalle. Kusiaismäen juurella asunut Kuokkasen Ari oli tuohon aikaan kovakuntoisin Pullistuksen suunnistajista ja hän testijuoksi laatimani radan ja raportoi päässeensä tornille asti 6 min/km -vauhtia. Itse käytin tuota 10,6 km:n rataa myöhemmin useaan kertaan testijuoksuratana, mutta en koskaan päässyt 6.10 min/km parempaan aikaan. Alle 6 min/km tuon mittaisen radan on Kusiaismäessä tiettävästi päässyt ainoastaan 2008 suunnistusviikon viimeisen osakilpailun ja koko viikon voittanut Evgeny Fadeev.
Maaliskuussa 1997 järjestettiin Kusiaismäen hiihtokeskuksessa lyhyiden matkojen hiihtosuunnistuksen SM-kilpailut sekä Lumi-Toukola. Silloinen ratamestari Petri Moisio tuntee Kusiaismäen jokaisen kiven ja kannon vieläkin paremmin kuin minä, sillä hän asuu aivan tulevan Nuorten Jukolan maaston vieressä. Petri on nytkin täydentänyt tulevan kisakartan. Oma kotitaloni
sijaitsee noin kilometrin päässä hiihtokeskuksesta, joskin viimeiset 36 vuotta olen ollut etäpullistukselainen. Petri oli ratamestarina myös 2001 Kusiaismäessä järjestetyissä KLL:n mestaruuskilpailuissa isänsä Paavon ja Eino Rantalan kanssa. Isäni Erkki oli tuolla kertaa kilpailunjohtajana.
Oman ratamestariurani silloinen huipentuma oli olla 2008 suunnistusviikon kahden viimeisen osakilpailun ratamestarina. Vaikka isoja ja pieniä kisoja on tullut Kusiaismäessä järjestettyä, on Nuorten Jukola kuitenkin kunniatehtävä. Kun maasto on tuttu, rastipisteitä ei tarvitse hirveästi miettiä, mutta tiheä uraverkosto asettaa radan laadinnalle omat haasteensa. Lisämausteena on muutaman vuoden käytössä ollut frisbeegolfrata, joka on entisestään lisännyt kulku-uria. Toisaalta kun uria on paljon, suunnistustehtävä itse asiassa vaikeutuu. Eksymään Kusiaismäessä ei enää pääse, kuten minulle kävi 44 vuotta sitten, mutta tarkkana on oltava, jos mielii virheittä selvitä.
Eero Vartiainen