Metsä on ollut läsnä ikaalislaisen Matti Äijön elämässä lapsesta asti ja se tarjosi sekä elinikäisen harrastuksen että elämäntyön. Äijön kotitalon nurkalta alkaa jyhkeä kuusikko, jossa on yksi hänen järjestämiensä metsätaitokilpailujen koeala.
Lakia-Jukolan taatusti kokenein joukkue on Jahtivoutien joukkue yli 350 Jukolan viestin kokemuksellaan. MM- ja SM-mitaleita joukkueen jäsenillä on yhteensä 369.
Jahtivouti on Kaukametsäläiset ry:n myöntämä arvonimi suunnistajalle, joka on suunnistanut Jukolan Viestissä vähintään 50 kertaa. Ensimmäisen kerran Jahtivouti-arvonimet myönnettiin vuonna 2015 ja kaikkiaan sen on saanut 46 suunnistajaa.
Koskaan aiemmin ei Jahtivoudeilla ole ollut Jukolassa omaa joukkuetta. 53 kertaa Jukolassa suunnistanut loimaalainen Pentti Saario päätti talvella lähteä kasaamaan Jahtivoutien joukkuetta Lakia-Jukolaan.
– Olen vuosikymmenten varrella koonnut useitakin eri joukkueita Jukolan viestiin ja ajattelin, eikö Jahtivoudeistakin saataisi joukkuetta. Osalla esteenä oli ikä ja osa oli oman seuransa joukkueissa, mutta kolmessa päivässä sain joukkueen kokoon, hän iloitsee.
Numerolla 1516 Jahtivoutien joukkueessa suunnistavat osuusjärjestyksessä Matti Äijö, Ikaalisten Nouseva Voima, Pentti Saario Loimaan Jankko, Ari Kartaslammi Ikaalisten Nouseva Voima, Paavo Inkinen Mäntsälän Urheilijat, Jouni Moisander Rasti-Vihti, Pentti Hiirijoki Suunta-Sepot, Heikki Saarinen Mäntsälän Urheilijat ja varalla Pentti Nurmi Rasti-Lukko.
Jukola-yössä vuosikymmen vaihtuu
Kun Saario kysyi 51 kertaa Jukolaan osallistunutta Ikaalisten Nousevan Voiman eli tutusti Nouskin Matti Äijöä mukaan Jahtivouti-joukkueeseen, oli hän heti valmis, kahdestakin syystä.
Ensiksikin tasan 50 vuotta sitten vuonna 1974 Puumalan Pistohiekan Jukolan viestissä Äijö oli aloittamassa Nouskin kakkosjoukkueessa ja tuli ensimmäisenä vaihtoon. Hän arvioi olleensa sen jälkeen aloittajana Nouskin joukkueessa ainakin 25 kertaa.
– Avausosuus toistuu Lakia-Jukolassakin, ja siihen liittyy toinen henkilökohtainen erikoisuus. Todennäköisesti tulen vaihtoon seuraavan vuorokauden puolella, eli lähden 69-vuotiaana ja tulen 70-vuotiaana, sillä täytän sunnuntaina 16. kesäkuuta 70 vuotta, hän paljastaa.
– Voisiko sitä hienommin vuosikymmentään vaihtaa.
Esteiden ME-mies viivalla
Äijölle Puumalan aloitusosuuden voitto ei ollut mikään sattuma, sillä jo seuraavassa Kankaanpään Jukolassa hän tuli myös kärjessä vaihtoon.
Tuohon, Puumalan tapaan lähes pakkassäässä juostuun aloitusosuuteen liittyy hänellä mielenkiintoisena muistona pitkäjalkainen ruotsalaisaloittaja. Tämä oli muiden hämmästykseksi vetänyt alun kangasosuuden jälkeen sadan metrin kaulan.
– Suo-osuudella tavoitimme karkulaisen, jonka paidassa luki Göteborg. Silloin hoksasin, että kärjessä oli vielä samana kesänä 3000 esteiden maailmanennätyksen juossut ja Montrealissa olympiakultaa voittanut Anders Gärderud, Äijö muistelee.
– Hitaammin hän siellä suolla juoksi kuin meikäläinen enkä sittemmin enää nähnyt häntä.
Aloitusosuuksiin ei Äijölle ole sattunut pahoja pummeja, vaikka välillä on hajontarasteja käytykin koukkaamassa. Lisäksi hän on juossut myös pitkää yötä, muttei koskaan ankkurina. Siihenkin oli tietty syy.
– Nouskilla oli aina kovat, maajoukkuetason ankkurit kuten Erkki Knuuttila, Simo Nurminen, Kimmo Rauhamäki ja Ari Anjala.
Tosin hävettävää ei aktiivivuosien vauhdissa suunnistuksen ohella hiihtoa ja juoksua harrastaneella, vauhtiveikkona tunnetulla Äijölläkään ollut. 51 Jukolan viestin lisäksi hän on hiihtänyt Pirkan hiihdon 47 kertaa ja useasti Pirkan hölkkääkin.
– Minun lisäkseni ei tietääkseni ole ketään toista henkilöä, joka olisi alittanut Pirkan hölkässä kaksi tuntia ja täysimittaisessa Pirkan hiihdossa neljä tuntia, hän sanoo.
Matti Äijö tuntee Ikaalisten alueen ja omat metsänsä tarkkaan. Omat metsätyöt auttavat häntä fyysisen kunnon ylläpitämisessä, ja vielä aktiivivuosina jopa puolet hänen harjoittelustaan tuli työstä.
Osuus läpi ilman karttaa
Aivan yhtäjaksoinen ei Äijön Jukola-ketju ole, sillä Jämi-Jukolassa vuonna 2004 hän oli järjestäjänä ja yhdeksän vuotta sitten osallistumisen esti lonkan tekonivelleikkaus.
Kuten arvata saattaa, yli 50 kertaa Jukolaan osallistuneilla riittää muistoja Jukola-taipaleelta, niin Äijölläkin. Hän poimii niistä yhden mieleenpainuvimmista samaisesta Pistohiekan Jukolasta. Tuolloin oli kahdella ensimmäisellä osuudella vain A- ja B-hajonnat ja käytössä oli kaulassa kuljetettavaa vaihtokapulaa.
– Tulin happi kortilla vaihtoon ja annoin Kartaslammin Arille kapulan, mutta Ari säntäsikin matkaan heti. Muutaman sekunnin kuluttua huomasin, että minulle jäi kakkososuuden kartta käteen. Kun Aria ei kuulunut takaisin, lähdin perään K:lle viemään karttaa, mutta Aria ei näkynyt missään ja palasin takaisin kartan kanssa.
– Ari oli huomannut olevansa ilman karttaa, mutta lyöttäytyi yhteen samalla hajonnalla olevan suunnistajan kanssa. Pienen haun jälkeen he olivat sopineet maastossa, että Ari ottaakin kartan ja suunnistusvastuun ja niin tultiin vaihtoon. Silloin se vielä onnistui, kun käytössä oli kilpailukortti eikä esimerkiksi kartan reunassa olevaa leimausruudukkoa pihtileimasimille, Äijö huomauttaa.
Nouskilaisten joukossa tapaus onkin jo yltänyt legendojen joukkoon ”miten suunnistaa Jukolassa osuus ilman karttaa.”
Jukola kuuluu kaikille
Entisenä huippusuunnistajana Äijö pitää positiivisena Jukolan ja Venlojen viestien muuttumista massojen tapahtumaksi, sillä ilman isoa harrastajamäärää Jukola ei olisi nykyisenkaltainen kansanjuhla.
– Jos siitä tehtäisiin vain huippujen kilpailu, jossa olisi muutama sata joukkuetta, löytyisikö sille järjestäjää. Iso kilpailijamäärä turvaa viestin järjestämisen ja järjestäjien talouden, hän huomauttaa.
Äijö näkee Jukolan ja Venlojen viestissä Pirkan hiihdon tai Finlandia-hiihdon tapaan myös liikunnallisen hyödyn. Huippujen lisäksi ne tarjoavat muille harrastajille tavoitteen liikkua ja kohottaa omaa kuntoaan.
– Sama koskee itseänikin, kyllä Jukolaa ja Pirkan hiihtoa varten täytyy muutama lenkki alle tehdä. En tiedä, olisiko samaa motiivia, jos nämä eivät olisi tähtäimessä, hän sanoo.
Sen suurempia odotuksia tai tavoitteita Äijö ei aloitusosuuteensa lataa. Tavoitteelliset suoritukset ja aikatavoitteet ovat takanapäin, hän naurahtaa.
– Kunhan kunnialla pääsen läpi tuomaan viestin seuraavalle, sillä näkö jo rajoittaa kartanlukua juostessa, samoin lonkkaleikkaus vauhtia.
Metsä työ ja harrastus
Matti Äijölle metsä on ollut nuoresta asti olennainen elementti, joka on tarjonnut työn ja harrastuksen.
Elämäntyönsä hän teki Metsäkeskuksessa ensin metsäteitä suunnitellen ja rakentaen, sitten ympäristökohteita kartoittaen ja loppuvaiheessa metsänomistajia kouluttaen ja kurssittaen. Nämä jatkuvat edelleen eläkkeelläkin ollessa metsätilayrityksen ohessa.
Kun omat ja yhdessä poikansa kanssa omistamat metsät pitävät Äijön tiukasti kiinni myös käytännön metsätöissä, mikä auttaa fyysisen kunnon ylläpitämisessä.
– Aktiiviaikanakin puolet harjoittelusta tuli työstä, kun metsässä kertyi päivässä toistakymmentä kilometriä kumisaappaissa kulkemista kollegan, olympiamitalistin Kaarlo Maaningan tapaan.