Lakia-Jukolan ratamestari Roope Näsi kirjoitti itselleen ylös jo pari kolme vuotta sitten, millaiset radat hän haluaa maailman suurimpaan suunnistusviestiin tehdä.
– Suunnistukselliset ja mielenkiintoiset radat sekä huipuille että kuntosuunnistajille.
Tehtävä voi kuulostaa mahdottomalta, mutta ratamestarin mukaan ei sitä ole. Kun maailman suurimmassa suunnistusviestissä juoksee tuhansia suunnistajia, tilanne maastossa vaihtelee riippuen siitä, juokseeko kärjessä vai jossakin perempänä.
Vaativiksi suunnitellut radat ovat kärjelle vaativia, koska kukaan ei ole välttämättä kulkenut edellä jättämässä jälkiä.
– Kuntosuunnistajalla on se hauska puoli, että rata helpottuu, kun maastossa on porukkaa ja tulee uria. Mitä kauempana kärjestä on, sitä helpommaksi se tulee. Toki täytyy muistaa, että ei se pelkkää polkujuoksua ole eikä löydetty ura vie aina omalle rastille, etenkään, jos kyseessä on hajontarasti.
Roope Näsi
Kaikki osaaminen pelissä
Roope Näsi sanoo laittaneensa ratoihin kaiken sen taidon, jota hänelle on kertynyt ratamestarina vuodesta 2006 lähtien.
– Tykkään itse siitä, että kartalla on luettavaa, että saa olla koko ajan kartassa kiinni ja on vaihtelevaa reitinvalintaa. Yhdelle sopii suoraviivainen meno, toinen etenee sujuvammin kiertävillä valinnoilla.
Lisää ratamestarikokemusta suunnittelutyöhön on tuonut myös koko kartta- ja ratavaliokunnan vastaava Juha Nivukoski, joka on toiminut ratamestarina monissa arvokilpailussa.
Jukolan viestissä ratapituudet vaihtelevat 9,3 kilometrin ja 15,8 kilometrin, Venloissa 6,8 kilometrin ja 9,0 kilometrin välillä. Ratamestari on arvioinut kärkijoukkueiden vaihtoajat minuutin tarkkuudella omilla salaperäisillä laskukaavoillaan, joissa on huomioitu aiempien kisojen vauhdit ja se, kuinka paljon kartalla on optimireitin kohdalla valkoista, sinistä ja vihreää. Esimerkiksi Jukolan viestin 9,5 kilometrin rataan on arvioitu kuluvan kärjeltä 51 minuuttia.
Mikähän olisi ratamestarin ihanneaika kuntosuunnistajalle, joka juoksee tiellä kympin tuntiin eli sellaista kuuden minuutin kilometrivauhtia?
Roope Näsi sanoo olevansa itse juuri sellainen suunnistaja. Häneltä kuluisi Jukolan 9,5 kilometrin rataan 1 tunti ja 15-20 minuuttia.
– Iltarasteilla kilometrivauhti on usein ollut hitaampi, mutta Jukolassa vauhti on ollut tyypillisesti kovempaa. Kun vertailee huippujen ja kuntoilijoiden vauhteja viime vuosien Jukoloissa, erot ovat olleet suurempia silloin, kun radat ovat sisältäneet paljon nousumetrejä. Tämän perusteella arvioin, että kuntoilijoiden vauhti suhteessa huippuihin ei tipu niin paljon kuin esimerkiksi viime vuonna Porvoossa, sillä Lakia-Jukolassa kiivettävät nousumetrit jäävät maltillisiksi.
Ensikertalaista voi mietityttää, miten ikinä selviää radasta, joka on suunniteltu maailman huipuille. Ratamestari ajattelee, että Jukola on paras mahdollinen paikka lähteä kokeilemaan samoja ratoja kuin huiput.
– Siellä on juomapaikkoja, siellä on muita ympärillä. Aina löytyy apua, joko muita suunnistajia tai huoltoporukkaa. Itseänikin ensimmäinen osallistuminen Jukolaan vuonna 2005 jännitti, mutta hyvin siitä selvittiin. Siitä lähtien kesäöisen metsän ja Jukolan yhdistelmä onkin tarjonnut minulle vuosittain unohtumattomia suunnistuselämyksiä.
Ratamestarin puolesta homma on tässä vaiheessa vuotta hyvällä mallilla. Jokaisen rastin paikka on mietitty, radat ovat valmiit.
Kuva: Henrik Lund/ Porvoo-Borgå Jukola