"Jos haluat oikeasti tutustua suomalaisiin metsiin, ala suunnistaa"
Metsänhoitaja Ismo Minkkinen on möyrinyt koko ikänsä metsässä – viimeiset 20 vuotta myös kartta kädessä suunnistajana.
Minkkinen asuu Rajamäellä, jossa toimii perinteinen suunnistusseura Rajamäen Rykmentti. Suunnistus hiipi elämään vasta vähän alle nelikymppisenä. Taustalla ei ollut sukurasitetta, vaan toinen urheiluharrastus: ammunta. – Kun olin kuljettanut tyttäriäni ja poikaani pari vuotta suunnistuskisoihin, tuli mieleen että kisojen aikana voisi tehdä muutakin kuin juoda kahvia. Lapset ovat jo lopettaneet aktiiviuran, mutta minä jatkan, Minkkinen naurahtaa.
Jukola yllättää vuodesta toiseen
Jukola on tarjonnut Minkkiselle yllätyksiä ja kommelluksia kesästä 2008 lähtien. Etukäteen ei koskaan tiedä, mitä seuraavan rastin jälkeen on tulossa. – Ensimmäiseksi tulee mieleen Lappeenranta (2016). Silloin satoi kaatamalla alusta loppuun. Kerran selviydyin yhden noron yli kuin ihmeen kautta loikkimalla juurakoita pitkin, kun vieressä kahlattiin vyötäröä myöten. Kaveri tuli perässä ja naureskeli ottaneensa kerrankin oikean peesin, Minkkinen muistelee.
Alkuun päästyään Minkkinen hurahti suunnistukseen tosissaan ja kiertää kisoja niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Kilpailuissa viehättää ennestään tuntemattomat maastot ja metsien moninaisuus. – Metsäalan EM-kisat ovat tulleet tutuksi eri puolilla Eurooppaa. Tänä kesänä vuorossa on Viron maastot. Tätä ennen on käyty 8 maassa Italian Pohjois-Tirolista Ruotsin Skåneen.
”Syvemmältä löytyy sekä komeampaa maisemaa että risukkoa, joihin saa varsin läheisen tuntuman.”
Metsä on elämän ydin
Metsäluonto on aina ollut Minkkisen elämässä olennainen osa sekä arjessa että vapaa-ajalla. – Olen möyrinyt metsässä pienestä pitäen. Sitten siitä tuli ammatti. Nyt harrastan metsätöitä ja metsästystä, työuransa Metsähallituksessa ja Metsäkeskuksessa tehnyt metsänhoitaja sanoo.
Metsäalan tekijänä Minkkinen haluaa oikaista yksioikoista käsitystä suomalaisista talousmetsistä. – En allekirjoita puupeltoajatusta, sillä Suomessa on niin paljon erilaisia metsiä.
Jukola kesän kohokohta
Keskikesän kohokohta Jukolan viesti on jäänyt väliin vain kolme kertaa vuoden 2008 jälkeen. – Oman seuran järjestämä Kytäjä-Jukola ja korona aiheutti toisen katkon. Kolmannen kerran työnantajan (Suomen metsäkeskus) joukkueessa oli tunkua ja jättäydyin porukasta pois, Minkkinen sanoo.
Vauhti ja menestyminen ei ole suurimmalle osalle osallistujia Jukolassa se juttu. Huiput juoksevat rynkyttäen, mutta suurella harrastelijajoukolla on aikaa tehdä jotain aivan muuta ainutlaatuisessa suunnistustapahtumassa. – Jukolan tunnelma mahdollistaa sen, että siellä ei ole pakko juosta hikinauha märkänä. Samalla osuudella ehtii ihailla jopa auringon laskua ja nousua.
Viestikapula seuraavalle!
Suomen Metsäkeskuksen tietohallintopäällikkö Ismo Minkkinen haluaa ojentaa viestin toisella osuudella Raino Lampiselle, joka toimii Helsingin Yliopiston kasvi- ja sienitieteen yksikön koordinaattorina.
