Kotka-Jukolan kilpailunjohtaja Ari Kukkonen istuu sunnuntaiaamuna rentoutuneen oloisena mediateltassa. Ulkopuolella paistaa aurinko, ja miesten viestin uusintalähtöön on aikaa muutama minuutti. Vajaata vuorokautta aikaisemmin Kukkosen olo ei ollut yhtä helpottunut. Satoi taukoamatta ja kilpailukeskuksesta katkesivat sähköt.
– Kyllä mulla silloin hetken aikaa oli sellainen tyhjä hetki, että mitenkähän tässä tulee käymään, Kukkonen myöntää.
– Palautui mieleen se kymmenen vuoden takainen Lappeenrannan Jukola. Että jengi tulee vain suunnistamaan ja lähtee sitten heti pois. Siitä olisi tullut iso taloudellinen miinus ja tunnelmakin olisi latistunut. Onneksi niin ei loppujen lopuksi käynyt.
Kukkonen sanoo, että märästä viikonvaihteesta on selviydytty ”olosuhteet huomioiden ihan hyvin”.
– Ainahan parantamisen varaakin jää. Nyt sattui iso valtakunnallinen sähkökatkos juuri, kun Venlojen viestin piti alkaa ja vaikka meillä oli varmistettu sähkönsyöttö, siihenkin tuli pieniä ongelmia.
– Sitten helpotti, kun sähköt alkoivat toimia.
Ongelmia oli myös liikenteen sujuvuudessa, etenkin lauantaina, kun autojonot ulottuivat pahimmillaan moottoritielle kilometrien päähän.
Reilusti positiivinen
Kilpailullisesti Kotka-Jukola onnistui hyvin. Tuomas Mattilan ja Janne Niskasen suunnittelemat radat olivat tarkkuutta vaativia, ja sade teki niistä vieläkin alttiimpia isoille virheille.
– Kilpailijoilta en ole vielä kysellyt, mutta ratavalvoja kävi torstaina juoksemassa Venlojen radat ja kehui haastaviksi, Kukkonen sanoo.
Taloudellisen onnistumisen koko selviää vähän myöhemmin, mutta ”jos ei tule yllätyksiä, tulos on reilusti positiivinen”.
Jukola-isännyyden tulopuoli koostuu osanottomaksuista, yhteistyökumppanuuksista ja kisakeskuksen myyntituloista.
– Hyvässä säässä se olisi ehkä jakautunut kolmeen suunnilleen yhtä suureen osaan, mutta nyt sää vaikutti varmasti jonkin verran myyntipuoleen. Osanottomaksut on noista ollut se varma tulonlähde, Kukkonen sanoo.
Osanottomaksuista osa menee Suunnistusliitolle ja toinen osa Jukolan oikeudet omistavalle Kaukametsäläiset ry:lle. Jaettavaa kertyy mukavasti, sillä osanotosta maksaneissa joukkueissa oli yhteensä 19249 suunnistajaa, kolmanneksi eniten Jukolan 77-vuotisessa historiassa. Myöhemmin selviää, kuinka moni ilmoittautuneista loppujen lopuksi lähti matkaan.
Naapurusten yhteinen, pitkä ponnistus
Kotka-Jukola on ollut kotkalaisseura Kymin Suunnistajien ja haminalaisen Vehkalahden Veikkojen yhteinen ponnistus.
– Ensimmäisen kerran tämä oli esillä vuonna 2017, kun järjestimme alueen maanomistajille tapaamisen. Kaksi vuotta tuli projektiin lisää, kun ei ensimmäisellä hakukerralla tärpännyt ja kun toisella yrityksellä 2020 tuli vahvistus, korona siirsi tätä vielä vuodella eteenpäin.
VeVe toimi Jukolan isäntänä nyt neljännen kerran (edelliset olivat vuosina 1971, 1992 ja 2011), mutta KyS oli järjestäjänä ja Kotka isäntäkaupunkina ensikertalainen.
– Kyllä tämä on maksanut vaivan. Seuratyön hienous on, että saadaan näin paljon talkoolaisia liikkeelle. Heitä on ollut suoraan meidän kauttamme noin 1500 ja muut ulkopuoliset mukaan lukien yli 2000, Kukkonen sanoo.
Uudelleen hakemaan?
Jukola-isännyys on tunnetusti haluttua. Kotka-Jukolan päällikkö ei pidä lainkaan mahdottomana, että VeVe, yksin tai yhdessä, hakisi sitä joskus vielä uudelleen.
– Joo, mutta ei tätä varmaan ihan heti edes kannata lähteä hakemaan. Sykli on tällä hetkellä 15–20 vuoden mittainen.
– Mutta jos ja kun saa tarpeeksi ison vastuuhenkilöryhmän innostumaan, niin mikä ettei.
Kukkonen on toiminut kilpailunjohtajana oman työnsä ohella.
– Kaksi päivää on kesälomaa jäljellä. Lomarahat vaihdoin vapaaksi, joten voin heinäkuussa pitää vähän hermolomaa.
– Tai no… Oikeasti olen kokenut, että tämä on ollut etuoikeus. Vaimolle iso kiitos, sillä olen viimeisen vuoden aikana ollut aika monessa palaverissa.
Ensi vuoden Jukola suunnistetaan Vuokatissa ja vuoden 2028 Jukola Espoossa.
Teksti ja kuva: Jukka Lehtoranta – Jukola-toimitus