Luxemburg kuuluu Euroopan pienimpiin valtioihin eikä maa ole myöskään mikään suunnistuksen jättiläinen. Maailman ainoasta suurherttuakunnasta löytyy kuitenkin aktiivinen suunnistusporukka, mistä on osin kiittämistä suomalaista Jonas Wolffia.
Wolff muutti 15 vuotta sitten Euroopan investointipankissa olevan työn perässä Luxemburgiin. Suunnistuksen hän aloitti Suomessa jo pikkupoikana ja talkoolaisen hommatkin ollessaan vasta 10-vuotias, kun Tammisaaressa järjestettiin Jukolan viesti vuonna 1976.
50 vuotta sitten olin ensimmäisen kerran vapaaehtoisena, myymässä jäätelöä, Wolff muistelee.
Suunnistaa Wolff alkoi heti, kun sai sen ikänsä puolesta tehdä, ja harrastus on jatkunut myös uudessa asuinmaassa.
Luxemburgissa oli pieni joukko harrastajia, mutta mitään kunnon tahoa ei ollut. Perustimme sellaisen kymmenen vuotta sitten, hän kertoo.
Wolff oli siis perustamassa Luxemburgin ensimmäistä suunnistusjärjestöä Luxemburg Orienteering Clubia vuonna 2016.
Myös Orsolya Lukóczky kertoo kaivanneensa suunnistusta muutettuaan Unkarista Luxemburgiin työn perässä vuonna 2007. Suunnistuskavereita hän etsi liimaamaalla ilmoituksia työpaikkansa Euroopan parlamentin seinille. Nyt hän on innokas harrastaja ja osallistui Venlojen kisaan Kotka-Jukolassa.
Monikansallinen suunnistusyhteisö
Luxemburgilainen suunnistusjoukko ovat hyvin kansainvälinen. Kotka-Jukolan viesteihin osallistuvien suunnistajien taustat ovat Ukrainassa, Belgiassa, Sveitsissä, Liettuassa, Tsekissä ja Suomessa. Maalla on yksi joukkue Venlojen ja yksi Jukolan viestissä.
Yksi suunnistaja, Ukrainasta kotoisin oleva Olena Pitirimova osallistuu sekä Venlojen viestiin että Jukolan viestiin.
Hän on Ukrainan maajoukkueen edustaja. Hän juoksee ensimmäisen osuuden Venloissa ja viimeisen eli ankkuriosuuden Jukolassa, sillä lailla yritämme kohtuullistaa urakkaa, naurahtaa Wolff.
Joukkue arvioi ennen kilpailun alkua, että Jukolan maasto on vaikeampi kuin Luxemburgissa.
Suomessa on paljon epätasaisuuksia ja esimerkiksi soita, joihin emme ole tottuneet, sanoo Veronique Bastin.
Suhtautuminen metsään on hyvin erilainen kuin Suomessa
Luxemburgissa suunnistaminen kuulostaa toden totta toisenlaiselta kuin Suomessa, sillä siellä on paljon metsää, minne ei saa mennä.
Se vaikuttaa harrastukseen. Kyltit kieltävät paikoittain metsään menon ja poluilta poistumisen. Säännön rikkojaa uhkaa 150 euron sakko, Wolff kertoo.
Taustalla on erilainen suhtautuminen metsään ja ylipäänsä tiukempi sääntely, hän pohtii.
Rajoituksia perustellaan usein luontoarvojen suojelulla ja turvallisuudella, mutta rajoituksia on välillä vaikea ymmärtää, hän toteaa.
Suunnistus on koko Kotka-Jukolaan tulleelle porukalle enemmän elämäntapa kuin urheilua. David Roach on tyypillinen esimerkki tästä – koko perhe suunnistaa.
Yhdessäolo on parasta. Jos sijoituksemme kisoissa on 400, olemme tyytyväisiä. We did brilliantly! hehkuttaa Roach.
Jukolan viesti ei ole porukalle ensimmäinen, edellisen kerran he olivat mukana Porvoossa vuonna 2023 ja sitä ennen vuonna 2015 Louna-Jukolassa Paimiossa.
Jukolaan osallistuminen on maailman jokaisen suunnistajan unelma, toteavat Luxemburgista tulleet yhteen ääneen.
Teksti: Sari Taussi – Jukola-toimitus
Kuvat: Vilho Eriksson.
