”Siskon kanssa on mukava treenata” – Nuoremmat Ojanahot tähtäävät isoveljen perässä kansainväliseen kärkeen

Ansa-Lotta Ojanaho

Kuva: Ansa-Lotta Ojanaho näkee suunnistajana vahvuudekseen pitkäjänteisyyden.

Juttu on julkaistu elokuun alussa ilmestyneessä Napapiiri-Jukolan Kisalehdessä.

Ansa-Lotta ja Eeva-Liina Ojanaho ovat Ounasvaaran Hiihtoseuran nuoria suunnistajia, jotka tähtäävät kohti kansainvälistä kärkeä.

Ansa-Lotta, 17, ja Eeva-Liina Ojanaho, 15, ovat tottuneet kulkemaan metsässä jo pienestä asti, sillä suunnistus ja luonnossa liikkuminen ovat olleet perheelle tärkeitä harrastuksia.

Päälajiksi on valikoitunut kesäsuunnistus. Harjoittelussa hyödynnetään myös muita lajeja kuten hiihtoa, yleisurheilua ja painonnostoa.  

Rovaniemellä asuvat ja Ounasvaaran urheilulukiossa opiskelevat Ojanahot harjoittelevat paljon yhdessä. 

-Mieluummin treenaamme yhdessä kuin yksin. Toisesta saa seuraa, kiriapua ja tukea, Eeva-Liina kuvailee.

Keskinäistä kilpailua he eivät välillään tunnista. 

– Pystymme aidosti iloitsemaan toisen onnistumisista, Ansa-Lotta kuvailee.

– Joskus vitsillä on kiva kisata vaikkapa nopeusvedoissa, mutta silloinkaan homma ei mene liian totiseksi, Eeva-Liina lisää.

Eeva-Liina Ojanaho

Eeva-Liina Ojanaho on Napapiiri-Jukolan aikaan Liettuassa nuorten EM-kisoissa.

Maltti ja keskittyminen ovat valttia

Ojanahot ovat saavuttaneet lukuisia mitaleja nuorten SM-kisoissa. Suunnistus on kulkenut myös rastiviikoilla, ja Eeva-Liina pääsi juhlimaan FIN5- ja Kainuun rastiviikkojen voittoja ikäluokkansa eliittisarjassa tänä kesänä.

Suunnistajana vahvuudekseen Ansa-Lotta näkee pitkäjänteisyyden, maltin ja halun tehdä töitä. Hän ei myöskään lannistu helposti. Fyysinen kapasiteetti on parhaimmillaan pitkällä matkalla, ja siinäkin loppukiri irtoaa.

-Vaikka olen kestävä, nautin myös sprinteistä.

Eeva-Liina puolestaan kokee olevansa suunnistustaidollisesti vahva ja kisoissa hän malttaa keskittyä omaan suoritukseensa, eikä mieti liikaa voittoa.

– Eniten tykkään metsäsuunnistuksesta, mutta tulevaisuudessa haluaisin olla hyvä kaikilla matkoilla ja alustoilla, myös kaupunkisprinteissä.

Kärsivällisyydestä on ollut hyötyä koronapandemian aikana, kun kilpailuja on peruttu.

-Harjoittelu on pitkäjänteistä työtä, joten yhden kauden väliin jääminen ei ole niin tärkeää. Nyt olemme rauhassa päässeet kehittämään eri osa-alueita, Ansa-Lotta kertoo. 

– Suunnistus on kuitenkin yksilö- ja ulkolaji, joten harjoitteluun on löytynyt vaihtoehtoja verrattuna vaikkapa joihinkin muihin lajeihin, Eeva-Liina lisää.

Isoveli Olli näyttää mallia

Valmennusvastuu on isä Mikko Ojanaholla. Myös esikuva löytyy läheltä. Isoveli Olli Ojanaho on moninkertainen nuorten maailmanmestari ja nykyään Helsingin Suunnistajia edustava maajoukkueurheilija.

– Kun näkee läheltä, mitä huippu-urheilu vaatii, siitä oppii myös itse tosi paljon, Ansa-Lotta kuvailee.

Isoveljen lisäksi Eeva-Liina on seurannut tarkasti ruotsalaisen 15-kertaisen maailmanmestarin Tove Alexanderssonin uraa.

– Joskus sain häneltä nimikirjoituksen ja se oli kova juttu.

Vaikka perheessä on jo yksi aikuisten sarjassa kisaava huippusuunnistaja, Ansa-Lotta ja Eeva-Liina eivät koe sen tuovan heille paineita. 

Eeva-Liinan mukaan on pikemminkin iso ilo ja hyöty, että isoveljen kokemuksista saa tietotaitoa moniin asioihin. 

Omia tulevaisuuden tavoitteitansa siskot ovat toki hahmotelleet.  

– Haluan kehittyä niin hyväksi suunnistajaksi, että saan edustaa Suomea aikuisten arvokisoissa, Eeva-Liina kertoo.

Ansa-Lotan tavoitteena kehittyä tasaisesti ja edustaa lähivuosina Suomea juniorien arvokisoissa. Hänet oli jo valittu arvokisoihin viime vuonna, mutta koronan vuoksi kisat peruttiin.

Parhaat kisamuistot jo huipulta

Eeva-Liinan paras kisamuisto on nuoren EM-kisoista vuodelta 2019, jolloin hän oli voittoisassa viestijoukkueessa.

– Tunnelma oli mielettömän siisti. Myös monet ulkomaan leirit ovat jääneet mieleen hienoina kokemuksia.

Ansa-Lotan yksi voimakkaimmin mieleen painuneista suunnistusmuistoista on viime syksyn keskimatkan SM-finaalista. 

-Se kasvatti henkisesti tosi paljon. Loin itselleni niin isot paineet, että pää petti ja tein isoja virheitä. Iloisena muistona puolestaan on ensimmäinen erikoispitkän matkan SM-voitto, mikä oli jännä kilpailu yhteislähtöineen.

Ansa-Lotta on ehtinyt osallistua kerran Venlojen viestiin ja Napapiiri-Jukolassa hän on mukana talkoolaisena, järjestäähän oma seura tapahtuman.

Eeva-Liina puolestaan on Napapiiri-Jukolan aikaan Liettuassa, sillä hän on mukana nuorten EM-kisajoukkueessa.

Jukolan viesti tuo Ojanahoille ensimmäisenä mieleen yhteisöllisyyden, kun huiput ja harrastajat kilpailevat yhtä aikaa samoilla radoilla. 

– Kun avausosuuden suunnistajat lähtevät isona massana matkaan, se on mieleenpainuva kokemus katsojillekin, Eeva-Liina vinkkaa.