Suomi on maailmankuulu kammottavista hyttysistä ja mäkäräisistä, joilla kuulemma on jopa 5 cm pitkä imukärsä. Myös paarmat ja maa-ampiaiset saattavat tulla suunnistajalle kivuliaalla tavalla tutuksi. Näitten rinnalla punkki tuntuu aluksi hyvin vähäpätöiseltä: Sitä tuskin huomaa, kun se liikkuu iholla, eikä sitä välttämättä myöskään huomaa, kun se pureutuu ihoon. Mutta pahimmillaan punkin pureman jälkitauti voi olla pahempi kuin ampiaisen tai hyttysen pisto.
Arvioidaan, että joka vuosi noin puoli miljoona Suomalaista saa punkin pureman (siis joka kymmenes!). Useimmiten on todennäköistä, että purema on harmiton. Mutta jos saat viikon sisällä puremasta punaisen läikän puremakohdan ympärillä, tai jos saat selittämättömän kuumetaudin tai nivelkipua, on syytä hakeutua lääkehoidon piiriin.
Keskiviikkona, kenraaliharjoituksen aikana, havaittiin muutamalla testijuoksijalla punkkeja illalla, mikä oli yllätys. Punkit aktivoituvat sateen jälkeen, ja Porvoon seudulla ei ole satanut pitkiin aikoihin.
Kannattaa siis kaikkien maastossa (ml. ruohokentät, joissa teltat ja tuulensuojat) liikkuvien tehdä iltaisin pikainen punkkitarkistus. Silloin erityisesti kannattaa tarkistaa polvien ja käsien taivekohdat, sekä muut piilossa olevat kohdat.
Jos punkkeja löytyy, pitää pyrkiä irrottamaan erityisellä pinsetillä, niin että punkki kokonaisuudessaan irtoaa haavasta. Jos olet epävarma, niin Jukolan ensiapupiste varmastikin osaa auttaa. Myös verkosta löytyy runsaasti päteviä toimintaohjeita.
Onnea rastien metsästyksessä!
PS. Hirvikärpäsistä ei sentään vielä ole havaintoja.
Teksti: Hinni Kress