Tanskalainen Søllerød haluaa rikkoa seuran ennätyksen

Rentoutunut Søllerødin joukkue ennen illan Jukolaviestiä. Vasemmalta Sebastian Røysland Maltby, Aske Jepsen, Cameron de Lile, Jacob Seerup Kirkeby, veljekset Vincent ja Lukas Becker sekä veljesten isä Peter Becker.

 

 

Tanskalaisseuran Søllerød OK:n tavoite Jukolaviestissä?

 

– Se on seuran ennätyksen rikkominen, sanoo Aske Jepsen, joka kuuluu joukkueeseen yhdessä Sebastian Røysland Maltbyn, Jacob Seerup Kirkebyn, Cameron de Lilen, Vincent Beckerin ja Lukas Beckerin kanssa. Magnus Maag on myös joukkueessa, mutta ei ole vielä päässyt perille lauantai-iltapäivänä.

 

Joukkue ottaa rauhallisesti, Venlojen viestin lähtö oli reilu tunti sitten ja Jukolan viestin lähtölaukaukseen on vielä seitsemän tuntia. Søllerød OK on yksi neljästä tanskalaisjoukkueesta, jotka tänä vuonna kilpailevat Jukolaviestissä. Venlojen viestiin osallistuu kolme tanskalaisjoukkuetta.

 

Aske Jepsen on osallistunut Jukolaan aiemminkin, vuonna 2015 Paimiossa ja 2018 Joensuussa.

He ovat kaikki enemmän tai vähemmän kokeneita suunnistajia.

– Aloitin, kun olin 12-vuotias, Lukas kertoo.

– Olin kuusivuotias, kun aloitin, Sebastian sanoo.

 

Toisenlainen maasto

Kööpenhaminan pohjoispuolella sijaitsevien metsien maasto poikkeaa hieman Epoon metsistä. Siellä on melko paljon lehtometsää, eikä siellä ole esimerkiksi jyrkkärinteisiä kallioita samalla tavalla kuin täällä.

– Kotona on puistomaisempaa, mutta olemme kilpailleet varsin paljon muissa maissa, joten Norjan, Ruotsin ja Suomen maastot eivät ole vieraita, Aske sanoo.

– Osallistumme yleensä joka vuosi Tiomilaviestiin, Sebastian lisää.

Hän pitää siitä, mitä hän on nähnyt Epoon ympärillä lauantaihin asti.

– Sitä tulee melkein kateelliseksi, Sebastian sanoo pilke silmäkulmassaan.

Hän viittaa maaston haasteisiin, mutta myös Suomen metsien monipuolisuuteen ja erämaisuuteen.

Vaikka kunnianhimoisia tavoitteita onkin, joukkue on nykyään mukana aika pitkin lähinnä huvin vuoksi.

– Vuosien varrella on ollut loukkaantumisia, joiden johdosta otamme hiukan rennommin, Aske sanoo.

Cameron de Lile muutti Tanskaan Uudesta-Seelannista viime vuoden marraskuussa ja aloitti heti harjoittelun Søllerød OK:ssa.

– Osallistuin esimerkiksi vuoden 2019 MM-kilpailuihin Norjassa.

 

Søllerød Orienteringsklub on ollut olemassa vuodesta 1990 lähtien, jolloin kolme vanhempaa, 40- ja 50-luvuilta peräisin olevaa seuraa tai seuran jaostoa yhdistettiin.

Seuran kotipaikka on Rudersdalin kunnassa Kööpenhaminan pohjoispuolella, ja sillä on omat tilat Rudegaard Stadiumilla.

 

Joitakin vuosia sitten Rudegaard oli varsin tunnettu paikallisille kouluille, jotka pitivät siellä usein ulkoilu- ja urheilupäiviä. Seura itse järjestää vuosittain noin kaksi tai kolme suunnistuskisaa, joskus myös Jukolan kaltaisia yökilpailuja.

 

Noin joka kolmas tai neljäs vuosi on seuran vuoro järjestää Tanskan mestaruuskilpailut.

Vuoden ensimmäisinä kuukausina seura järjestää myös niin sanotun ”Molbojuoksun” – käännettynä suomeksi voisi olla esimerkiksi hölmöläisten juoksu – jossa kilpaillaan reaktiokyvyssä ja valmiudessa. Maastossa olevat reitit on suunniteltu siten, että mahdollisimman moni, sekä kokeneet että kokemattomat, voi osallistua.

 

Hyppyrimäki Holtekollen

On myös mielenkiintoista, että Kööpenhaminan pohjoispuolella sijaitsevissa yhteisöissä näyttää olevan eräänlainen perinne tyypillisille pohjoismaisille ulkoilmaurheilulajeille – tanskalaiset puhuvat Nordsjællandista.

 

Näin Geelskovissa, lähellä Holten taajamaaluetta, sijaitsi vuosina 1942-2006 muun muassa Holtekollen-niminen hyppyrimäki, joka lienee Tanskan ainoa viime aikoina.

Täällä järjestettiin useita tärkeitä kilpailuja, joihin osallistui myös kansainvälisiä kilpailijoita. Sodan jälkeisinä vuosina lunta kuljetettiin Norjasta rautateitse kilpailuja varten. Junavaunuja käytettiin elintarvikkeiden kuljettamiseen Norjaan useiden vuosien ajan sodan jälkeen.

Valitettavasti kiinnostus rinteen ylläpitoon väheni, kun paikallisesta lumesta oli lähes krooninen pula. Myös lumen kuljetus Norjasta tuli lopulta liian kalliiksi.

Hyppyrimäki on nyt purettu, ja Holtekollen toimii nykyään lähinnä näköalapaikkana ja kelkkamäkenä, kun lunta sattuu olemaan.

 

– Nykyään meillä on noin joka kolmantena talvena lunta kotona, ja niistä on ehkä yksi hiihtokelipäivä.

Holten hiihtoseura, Holte Ski on kuitenkin edelleen olemassa, ja se on eräänlainen ystävyysseura Søllerød OK:n kanssa, joka on Tanskan kolmanneksi suurin suunnistusseura.

 

Teksti ja kuvat: Michael ’Micke’ Godtfredsen.