Maailman suurin suunnistusviesti näyttää tietä tulevaisuudelle

Porvoon Jukola kokoaa yli 50 000 ihmistä yhteen. Silloin pienetkin ympäristöteot muodostavat suuria virtoja.  Miten Jukola on suunnistanut hiiliviisauteen ja mitä muut voivat oppia kestävämmän tapahtuman rakentamisesta? Haastateltavana Aalto-yliopiston projektiasiantuntija Jaana Helminen.

 

Suurten tapahtumien järjestämistä kertyy usein suuret päästöt, mutta onko se välttämätöntä?

– Sitähän me olemme nyt pähkäilleet Hiiliviisas Jukola -hankkeessa. Ja eihän se ole, kertoo Aalto-yliopiston projektiasiantuntija Jaana Helminen.

Helminen kuuluu Hiiliviisas Jukola -työryhmään, jonka tavoitteena on Porvoon Jukolan kautta kehittää Suomen suurimmasta aikuisliikuntatapahtumasta ja maailman suurimmasta suunnistusviestistä mahdollisimman kestävä ja vähäpäästöinen. Samalla luodaan malli, jonka avulla kuka tahansa pystyy järjestämään hiiliviisaamman tapahtuman.

– Osa tapahtumista väittää olevansa hiilineutraaleja, me lähdimme hiiliviisaudesta. Kaikkein hiiliviisain tapahtumahan olisi tapahtuma, jota ei järjestetä ollenkaan. Toisaalta massatapahtumissa on valtavasti potentiaalia tuoda esiin uusia ratkaisuja katsojien, osallistujien ja yritysten silmien eteen, Helminen sanoo.  – Jos pienikin osa yli 50 000 osallistujista ja sitäkin suuremmasta katsojajoukosta saa Jukolasta uusia ideoita, merkitys voi olla valtava.

 

Suurimmat päästöt logistiikasta ja liikenteestä

Hiiliviisaan tapahtuman perustaminen lähtee suunnittelusta ja tapahtuman osiin pilkkomisesta.

– Millaisen ympäristökuormituksen tapahtuma aiheuttaa yksityiskohtaisella tasolla? Millaisista päästölähteistä tapahtuman päästöt muodostuvat? Mitä ovat ne suurimmat päästölähteet? Helminen listaa.

Tapahtumien suurimmat päästöt muodostuvat useimmiten logistiikasta ja liikkumisesta.

– Liikenteeseen liittyvät päästöt ovat suurin haaste tapahtumissa. Jos kiinnittäisi huomion vain yhteen asiaan, valitsisin sen, Helminen sanoo.

Logistiikkaan ja liikkumiseen liittyvät päästöt alkavat tapahtumapaikan rakentamisesta ja päättyvät sen purkamiseen, ja ne koskevat kaikkia sidosryhmiä: tapahtuman osallistujia, yleisöä, talkoolaisia, yhteistyöyrityksiä ja paikalle saapuvaa mediaa.

Kun ketjussa on paljon lenkkejä, miten logistiikan ja liikenteen päästöjä voi hallita?

– Valinnoilla, kannustamisella ja yhteistyöllä, Helminen listaa.

– Tapahtuman järjestäjä voi valita yhteistyökumppaneiksi sellaisia tahoja, joilla on käytössään vähäpäästöisiä ratkaisuja. Osallistujia voi kannustaa kimppakyyteihin ja yhteistyökumppaneita haastaa miettimään hiiliviisautta.

Porvooseen järjestettävän Jukolan haasteena on ollut se, että kisakeskusta rakennetaan keskelle metsää paikalle, jolla ei juuri ollut ennestään infrastruktuuria.

Sijainti on haastanut pohtimaan myös lähes 50 000 ihmisen kuljettamista Porvoon keskustasta kisakeskukseen Epooseen.

– Kokonaisuuden kannalta on iso asia, etteivät kaikki saapuisi loppumatkaa omalla autollaan. Jukolaan saatiin yhteistyön avulla sähköbussit, joiden avulla ainakin osan matkasta, Porvoon keskustasta tapahtumapaikalle Epooseen, voi kulkea hiiliviisaammin, Helminen kertoo.

 

 

Tuhansia talkoovaatteita ja kymmeniä tuhansia karttoja

Logistiikan ja liikenteen jälkeen tapahtumien suurin päästölähde on yleensä energiankäyttö. Porvoon Jukolan hiilijalanjälkeä pienentää Porvoon kaupungin omistama Porvoon Energia, jonka sähkö on täysin päästötöntä ja kaukolämpö lähes kokonaan uusiutuvista lähteistä.

– Porvoon Energia pienentää kaikkien toimijoiden hiilijalanjälkeä. Se on iso kakku! Helminen kertoo.

Energiankäytön jälkeen suurimmat päästöt liittyvät usein valittuihin rakennusmateriaaleihin ja muihin hankintoihin, kuten mainosmateriaaleihin – ja esimerkiksi Jukolan tapauksessa noin 1500 talkoolaisen talkoovaatteisiin.

– Hankinnoissa kannattaa miettiä, voisiko jotain lainata tai vuokrata. Jukolan erityispiirteitä on muun muassa se, että noin 20 000 suunnistajalle pitää olla useampia karttoja. Jo niistä tulee aikamoiset päästöt, ja tulevaisuudessa voisi punnita, kannattaako niitä korvata digitaalisilla ratkaisuilla, Helminen kertoo.

Tapahtuman päästöjä pohtiessa kannattaa myös kiinnittää huomio tarjolla olevaan ruokaan ja juomaan sekä kierrättämiseen.

– Päästölähteet ovat kaikissa tapahtumissa lähes samat, ja nämä ovat ne peruspalikat, Helminen sanoo.

 

”Hiiliviisaan tapahtuman järjestäminen on joukkuelaji. Jokainen suorittaa oman osuutensa ja siirtää sitten kapulan seuraavalle”, muistuttaa Aalto yliopiston Jaana Helminen.

 

Tuleeko hiiliviisaan tapahtuman järjestäminen kalliiksi?

– Ei välttämättä. Monille voi tulla yllätyksenäkin, että monet näistä toimista säästää rahaa, Helminen sanoo.

Esimerkiksi lainaamalla tai vuokraamalla voi säästää rahaa. Tietysti osa vähäpäästöisemmistä ratkaisuista maksaa enemmän. Silloin Helminen kannustaa yhteistyöhön.

– Kun Jukolassa päätettiin sähköbusseista, siihen myös löytyi keinoja. Sähköbussit saatiin toteutettua yhteistyökumppanien avulla.

Toisaalta hiiliviisaus ei ole vain kustannus, vaan myös markkina-arvo.

– Suunnistusta harrastavat ihmiset arvostavat ympäristöä. Uskon, että myös yleisölle ympäristöasiat ovat tärkeitä. Toiseksi, jos emme tekisi Jukolassa vastuullisia valintoja, se olisi nykyään hoopon näköistä. Olisimme alakynnessä. Kyllä vastuullisuus tuo kilpaetua.

 

Hiiliviisaan tapahtuman järjestäminen on joukkuelaji

Kumppanuudet ovat tärkeitä niin isossa kuin pienessäkin tapahtumassa. Tapahtumia tehdään yhdessä, Helminen muistuttaa.

– Hiiliviisaan tapahtuman järjestäminen on joukkuelaji. Jokainen suorittaa oman osuutensa ja siirtää sitten kapulan seuraavalle. Se on hyvä metafora tällaiselle vastuulliselle ja hiiliviisaalle tapahtumalle.

Porvoon Jukolaa on suunniteltu niin yritysten kuin kaupungin kanssa yhteistyössä.

– Paikallisten yritysten tapaamisissa on ollut liiketoimintarajoja ylittävää ajattelua. Tapaamiset ovat inspiroineet huomaamaan oman liiketoiminnan hyviä tekoja ja löytämään myös uusia ratkaisuja. Se on ollut hyvin inspiroivaa.

Helminen uskoo, että yhteistyötahot jatkavat kestävämmällä linjalla myös jatkossa.

– Eivät ne teot helposti unohdu, vaan ne tuottavat lisää hyviä tekoja, ja hyvä alkaa myös levitä, Helminen sanoo.

 

Hiiliviisas Jukola -hankkeen päätavoitteena on kehittää ja pilotoida mahdollisimman pienen hiilijalanjäljen muodostavan massatapahtuman oppimis- ja toimintamalli Porvoo-Borgå Jukolan yhteydessä, yhteistyössä tapahtumatuotantoon osallistuvien yritysten ja yhteistyökumppanien kanssa. Hankkeen toteuttajina toimivat Posintra, suunnistusseura OK Trian sekä Aalto-yliopisto. Hankkeen rahoittaa Euroopan alue- ja kehitysrahasto.