Jukola on maailman huipuille sekä harrastajille ainutlaatuinen tapahtuma, jossa kilpa- ja kuntourheilun moniäänisyys kohtaa metsäareenalla, kertoo suunnistuksen maailmanmestari ja Jukola-voittaja Jani Lakanen.
– Ei ole mitään muuta suunnistustapahtumaa maailmassa, jossa samoja ratoja suunnistavat samanaikaisesti suuret massat. Joskus siitä on seurannut radan loppupuolella hienoja kohtaamisia, kun kärkijoukkueet ovat saaneet maastossa kannustusta. Tällainen spontaani kannustus on ainutlaatuista eikä tule missään muualla esiin. Siitä voi toisaalta saada kannustavaa energiaa, mutta se voi olla häiritsevääkin.
– Etenkin kolmannella yö-osuudella kärkijoukkueet voivat kohdata edessä juoksevia ensimmäisten osuuksien kilpailijoita. Silloin ei näe kovin pitkälle, kun täytyy keskittyä ohittamiseen. Osalla kärkijoukkueista saattaa olla haasteita näissä tilanteissa, jos niihin ei ole valmistautunut. Tilanteita ei voi harjoitella kuin kerran vuodessa, Jukolan viestissä.
– Riskejä on silti mahdollista pienentää. Joukkue toimii tiiminä ja se voi valmistautumisdokumentissaan kuvata, mitä kukin joukkueen jäsen voi pohtia ja huomioida valmistautumisessaan. Kysymyksiä voivat olla esimerkiksi, millaisia tyyppivälejä Jukolassa voisi olla, millaiset suunnistushaasteet siellä odottavat, mikä on perussuunnistustehtävä? Urheilija voi valmistautua myös käymällä mielikuvissa läpi onnistunutta suoritusta ja erilaisia tilanteita”.
Suunnistuksen aakkoset kannattaa kerrata ennen metsäelämystä
Janin mukaan harrastajan kannattaa palauttaa mieleen, miten kartalta etsitään selkeä ja helppo reitti rastille. Rastivälillä kannattaa etsiä kartalla olevia johdattelevia kohteita.
– Talousmetsissä kuviorajat ovat selkeitä hyödynnettäviä kohteita. Mäkien välit, soiden reunat, suot, suon ja mäen rajat ovat myös hyviä kartanlukukohteita.”
– Kannattaa myös etsiä kartalta selkeitä polkuja ja hyödyntää niitä alustana tai havaintokohteina. Jukolassa maastoon muodostuu myös polkuja muistuttavia uria, eivätkä ne ole kartalla. Tämä on huippusuunnistajallekin haaste. Kartalla olevan polun voi täysin ennakoida. Metsään muodostunut ura voi vaikuttaa houkuttelevalta, mutta se haastaa taidon havaita ero uran ja polun välillä ja myös suunnistajan alkuperäisen suunnitelman.
Harjoitusmaastoja hyödyntävät aktiivisesti huippujoukkueet ja jonkin verran kuntoporukatkin, jotka ovat saaneet mallin juuri huippusuunnistuksesta
– Missä tahansa pääkaupunkiseudulla voi harjoitella samantyyppistä kartalta ennakoinnin ja maaston havainnoinnin välistä kommunikaatiota. Maisema ja suunnistuksen perustekniikka on hyvin samantyyppistä kuin Porvoon Jukolassa.
– Verrattuna esimerkiksi Nuuksion alueisiin, Porvoossa on ehkä enemmän kivisyyttä, ja isojakin kiviä, jolloin pienemmät kivet eivät välttämättä ole kaikki kartalla. Kivikuvaukseen pitääkin kiinnittää huomiota, kun menee harjoitusmaastoihin.
Ole tarkkana – keskikesän suunnistusjuhla voi tarjota ennakoimattomia yllätyksiä
– Porvoon Jukolassa voi yllättää jokin, mitä voisi kutsua korpiylängöksi. Ne ovat kallioisia alueita, joilla on useita niin sanottuja päällisiä. Ennakoiva suunnistus kannattaa, sillä jos kiiruhtaa tällaisen alueen päälle liian karkeasti, voi tarkentaminen mäen päällä olla vaikeaa. Jos et ole tarkkana, voit eksyä väärälle päälliselle, joita voi ylängöllä olla useita.
Haastateltavana suunnistuksen maailmanmestari Jani Lakanen: 2× MM-kulta, yht. 8 mitalia, MC-kokonaisvoitto, 12× SM-kulta (H21) ja Jukola-voitto (2016). Suomen Urheiluopistolla opettaja, valmentajien valmentaja. Kirjat: Suunnistus – Metsästä elämyksiä (Vappu Savolainen, Jani Lakanen, Miika Hernelahti, 2009), Polkuni mestariksi – elän kuten opetan (Jani Lakanen, 2017).
Teksti Markku Sormunen
Kuva Jani Lakanen