Puolustusvoimien Urheilukoulu tarjoaa lajeissaan maan parhaille urheilijoille hyvät harjoitusolot ja kouluttaa urheilijoista varusmiesaikana tiedustelijoita. Suunnistajilla on useita tiedustelijan tehtävään tarvittavia ominaisuuksia.
– Suunnistajat perinteisesti sekä hakevat Urheilukouluun että pääsevät sisään. Lisäksi he pärjäävät koulutuksessamme hyvin. Suunnistusliitto on myös yksi niistä liitoista jotka takaavat, että ikäluokkansa parhaat hakeutuvat meille ja näin sen pitää ollakin, Urheilukoulun johtaja, everstiluutnantti Marko Hirsimäki (yläkuvassa) kiittelee.
Urheilukoulun rivissä on tällä hetkellä kolme varusmiespalvelustaan suorittavaa kilpasuunnistajaa, Elias Kuukka, Aleksi Sorsa ja Eero Heinonen. Urheilukoulussa on myös töissä yksi kahdeksasta Suomessa työskentelevästä liikunta-aliupseerista, huippusuunnistaja Miika Kirmula.
Maajoukkueen ovia kolkutellut Santeri Silvennoinen puolestaan on Urheilukoulussa aliupseerin virassa. Tulevaisuus on siis turvattu vaikkakin suunnistusryhmää viimeisen vuosikymmenen menestyksellä luotsannut yliluutnantti Mikko Niskanen on siirtymässä eläkkeelle.
Lahdessa on nyt runsaan kahden vuoden ajan totuteltu siihen, etteivät maan parhaat urheilijat enää saavu Hennalaan suorittamaan varusmiespalvelustaan Urheilukouluun. Hämeen Rykmentin lakkauttaminen lopetti myös tämän vuosikymmenten mittaisen perinteen.
Varusmieshuippu-urheilijoiden tilanne puolestaan on Marko Hirsimäen mukaan vähintään yhtä hyvä kuin aiemmin. Urheilukoulu siirtyi Lahdesta Helsinkiin osaksi Kaartin jääkärirykmenttiä ja valtaosa urheilukoululaisista suorittaa palveluksensa Santahaminassa. Noin 15 talvilajien urheilijaa kerrallaan palvelee Kainuun Prikaatissa Kajaanissa.
– Urheilukoulun toiminta on vakiintunut uusiin oloihin jo hyvin ja yhteistyö lajiliittojen sekä pääkaupunkiseudun urheiluakatemia Urhean kanssa kehittyy koko ajan. Tämä yhteistyö onkin elinehto urheilijoiden kehityksen kannalta, Hirsimäki sanoo.
Valtaosa Lahdessa Urheilukoulussa työskennelleestä henkilökunnasta siirtyi koulun mukana Kaartin Jääkärirykmenttiin, yksi henkilö Kajaaniin ja loput muihin Puolustusvoimien joukko-osastoihin.
Marko Hirsimäki ei ollut kokemassa muuttoajanjaksoa Urheilukoulussa. Hän kuitenkin työskenteli Urheilukoulussa Lahdessa vuodet 1998–2002 ja tuli koulun johtajaksi vuoden 2015 lokakuun alussa. Siirto Kaartin jääkärirykmenttiin on Hirsimäen mukaan muuttanut Urheilukoulun luonnetta ainakin parilla tavalla.
– Siirto on tuonut mukanaan merkittävän määrän lisää valmiusvelvoitteita. Siitä on selvitty ja näen sen myös hyvänä, että meidän on oltava aiempaa vahvemmin osa Puolustusvoimia ja valmiudessa siinä missä muidenkin joukkoyksiköiden. Urheilijat edustavat maan parasta varusmiesainesta eikä sitä ainesta kannata hukata.
Urheilukoulun hakijamääriä siirto on lisännyt ilman, että hakijoiden taso on laskenut.
– Harjoitusolot pääkaupunkiseudulla ovat huipputasoa ja liikenneyhteydet myös kauempaa palvelukseen tuleville paremmat. Kasvua on erityisesti joukkuelajien hakijamäärissä, Marko Hirsimäki sanoo.
Huipputason urheilijoiden entistä suurempi into hakeutua Urheilukouluun selittyy osin myös lajiliittojen ja Puolustusvoimien yhteistyön kehittymisellä.
– On kaikkien kannalta tavoiteltava asetelma, että lajiliitoissa asetetaan tavoitteeksi palvelukseen astuvan ikäluokan parhaiden kokoaminen yhteen, toteaa Hirsimäki.
– Tuolloin Urheilukoulun päätehtävä eli sotilaskoulutuksen ja huipulle tähtäävän valmentautumisen yhteensovittaminen osuu oikeaan paikkaan, hän jatkaa.
Vaikka laji olisi kuinka Puolustusvoimien tavoitteita tukeva, millään lajilla ei ole automaattisia kiintiöpaikkoja Urheilukouluun. Niin keväällä palvelukseen astuvat talvilajien urheilijat kuin syksyllä palveluksensa aloittavat kesälajien urheilijatkin käyvät läpi hakuprosessin, johon liittyy sekä lajiliittojen suosituskierros, Urheilukoulun omat testit että valintakollegion tekemä päätös.
– Valintakollegiossa on lajien keskinäisen puolueettomuuden takaamiseksi myös Suomen Olympiakomitean edustus, Hirsimäki kertoo.
Lajiensa parhaiden urheilijoiden hakeutuminen Urheilukouluun on kaikkien etu myös siinä mielessä, että samaan lajiin tavoitellaan aina useamman urheilijan muodostamaa porukkaa jo kustannussyistä. Valmennus on lajista riippuen järjestetty joko yhteistoiminnassa lajiliittojen kanssa tai Urheilukoulun henkilökunnan voimin.
– Suunnistuksessa meillä on lajiosaamista omasta takaa, mutta siinäkin lajissa vasta yhteistyöllä saadaan tulokset aikaan, sanoo Hirsimäki.
Teksti: Juha Reinikainen
Kuvat: Juuso Metsälä ja Juha Reinikainen