“Suunnistajat ovat oma rotunsa”. Tuon toteamuksen kuulee usein. Voi se niinkin olla – onhan tuolla joukolla tiettyjä toiminta- ja ominaispiirteitä. Suunnistajat ovat hyväkuntoisia kestävyyslajien harrastajia. Kylmä tai märkä sää ei heitä pysäytä eikä juuri hidastakaan. Pimeä metsä ei pelota eivätkä vähäiset ruhjeet hetkauta.
Vuosia sitten kansallisissa kilpailuissa Kuhmoisissa vaimoni kauhisteli, että kilpailujen ensiapuryhmän johtajana oli eläinlääkäri. Minä arvelin, että eläinlääkäri saatta olla ihmislääkäriä sopivampi paikkaamaan metsässä rypenyttä kuraista sunnistajaa.
Lappee-Jukolassa tehtiin kyselytutkimus, jossa haastateltiin 1424 suunnistajaa. Heistä 39 % oli naisia ja 61 % miehiä. Tuloksia tarkastelemalla voi saada karkean profiilikuvan Jukolaan osallistuvista suunnistajista.
Varttunutta väkeä Etelä-Suomesta
Tuloksista ilmenee, että kyselyyn vastanneet osallistujat eivät ole ihan nuoria: alle 30 vuotiaita vain 22 %, mutta 30–50-vuotiaiden ikäluokassa 42 % ja yli 50-vuotiaita jopa 37 %.
Niinpä onkin todettava, että Jukola-markkinointia pitäisi kohdentaa tuohon nuorempaan ryhmään.
Jukolan ja myös iltarastien kävijämäärät ovat selkeästi kasvaneet viime vuosien aikana. Voisi olettaa, että kasvu on tullut tuohon alle 30 vuotiaitten luokkaan.
Lappee-Jukolan kilpailijoista 32 % asuu Uudellamaalla. Koko eteläistä Suomea kotipaikkanaan pitäviä oli Lappeessa noin 70 %. Pohjoisemmasta Suomesta osallistuminen oli Lappeessa vähäisempää.
Monen ammatin edustajia – motiivina elämyksellisyys
Jukolan metsässä rymyävä sakki on kyselyyn vastanneiden jakauman perusteella hyvin kouluttautunutta: huomattavalla osalla on pohjana korkeakoulututkinto ja monet ovat yrityssektorilla ja eri hallinnon aloilla johtavassa asemassa.
Jukolassa ammattien kirjo on laaja, mutta ammattia ei siellä kysytä eikä sillä ole merkitystä. Samalla lähtöviivalla ovat niin professori kuin metsurikin.
Kun kysyttiin, mikä on tärkein motiivi lähteä rämpimään kuraiseen pimeään metsään, muotoutui kolme isoa selkeää ryhmää:
- elämyksellisyys 42 %
- perinne 34 %
- itsensä likoon laittaminen 32 %
Edellisessä kyselyssä vuonna 2010 Kytäjällä kolmen joukossa oli vastausvaihtoehto mukava yhdessä olo kavereiden kanssa. Monessa joukkueessa Jukolassa kohtaaminen onkin vuoden tärkein ja mahdollisesti ainoa tapaaminen vanhalla kaveriporukalla.
Jukola.com tärkein tietolähde
Melkoinen osa eli 39 % Lappeen osallistujista oli saanut ensitiedon Jukolasta jukola.com -sivujen kautta. Sivusto on merkittävä mediakanava niin kilpailijoille, järjestäjille, yhteistyökumppaneille kuin myös kaikille tapahtuman muillekin sidosryhmille.
Sivustoa kehitetään edelleen, jotta se palvelisi paremmin suureksi paisunutta tapahtumaa.
Merkittävia tietokanavia Jukolaan lähteville olivat myös ystävät, oma seura ja some kanavat. Oman työnantajan kautta tietoa oli saanut 10 % haastatelluista. Siten Jukola on saanut hyvän jalansijan työyhteisöjen TYHY-tapahtumana. Onhan Jukola mukava yhteisöä yhdistävä haaste, joka on hoidettavissa kohtuullisella valmistautumisella ja ilman otsaryppyjä.
Osallistumispäätös Jukolaan tehdään varhaisessa vaiheessa. Kun 36 % tekee päätöksen yli 12 kk ennen tapahtumaa, niin toinen 36 % ryhmä päättää aikavälillä 6–12 kk ennen Jukolaa. Voisi olettaa, että aikaiset päättäjät ovat edellisenä kesänä ahkeria iltarasteilla kävijöitä.
Jukola-kävijän profiili
Kävijätutkimus nosti esiin vain muutamia erityispiirteita suunnistajista. Kaikkia asioita ei pystytä tutkimuksella julkituomaan. Paljon lajin parissa olleena, voin vakuuttaa, että Jukolassa ja muissakin suunnistuskilpailuissa vallitsee iloinen, välitön tunnelma, joka kertoo siitä, että suunnistusväki on sosiaalista ja ekstroverttiä kansaa.
Suunnistajat tuntevat vastuuta ympäristöstä. Metsässä liikutaan luontoa kunnioittaen. Ja kun suunnistuskilpailujen kilpailukeskus puretaan, paikalle ei jää roskia. Vuosia sitten olin Keski-Uusimaa -rastien johtaja. Kilpailun jälkeen kiersin kilpailukeskusta ja parkkipeltoa – olin pettynyt, kun löysin yhden limsapullonkorkin.
Lisää nuoria ja yritysten henkilöstöä
Jukolan markkinoinnissa pyritään saamaan tapahtumaan lisää nuorta väkeä – ensin iltarasteille ja Jukola-kouluun harjoittelemaan ja sitten Jukola-radoille yhdessän huippujen kanssa. Nykyisin Jukolassa on yli 60 % yritysten henkilökunnasta ja kaveripiiristä kasattuja joukkueita. Mutta enemmänkin voisi olla: suunnistus on mitä parhainta kuntoliikuntaa.
Yritysten kannattaa satsata suunnistukseen työkyvyn ylläpitämisen nimissä. Itä-Suomen terveysprojektia vetänyt Pekka Puska totesi aikanaan, että jokainen terveysliikuntaan sijoitettu euro saadaan kaksin tai jopa kolminkertaisena takaisin vähenevien terveydenhoitomenojen ja työyhteisön kehittyvän hyvinvoinnin myötä. Se on varmasti yksi tuottavimpia investointeja.
Paavo Nikkari