Eksymä 360 on 24 Jukolan viestin konkari, vaikkei sitä nimestä heti voisi päätelläkään. Välillä ollaan eksyttykin, mutta lopulta aina löydetty maaliin ja leimattu oikein. Artikkelin kuvassa joukkueen kokoonpano vuoden 2013 Jämsä-Jukolassa.
Eksymä sai alkunsa Vehka-Jukolasta vuonna 1992. Silloin seitsemän idealistista nuorta miestä päätti ylittää itsensä – ja ylittikin. Maaliin päästiin ja into kasvoi.
Suunnistusseura syntyi lapsuudenkavereiden ja opiskelukavereiden yhteistyönä. Ratkaisevat syntysanat lausuttiin Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan kahvilassa. Etelä-Pohjalainen perustajajäsen heitti haasteen ja tulevat seuraveljet ottivat siitä kopin. Sitten lähdettiinkin iltarasteille.
Oikea yhdistyskin perustettiin ja Suunnistusliiton jäseneksi liityttiin, koska silloin Suunnistusliitto vielä vaati liiton jäsenyyttä, jos mieli osallistua Jukolaan. Nyt linja on onneksi modernisoitunut.
Alussa Eksymässä oli seitsemän jäsentä. Joidenkin Jukola-esteiden (mm. häämatka) vuoksi seuraan otettiin parin vuoden päästä kaksi uutta jäsentä.
Seuran jäsenistä löytyy ammattimiehiä laidasta laitaan, metallimiehestä metsäalan ammattilaisen kautta agronomiin. Mutta yhteistä kaikille on vankka suunnistustaito. Lisäksi kaikilta löytyy sitkeyttä ja tarkkuutta.
Alusta lähtien oli selvää, että Jukolan lisäksi vuoden mittaan järjestetään muutakin yhteistä toimintaa. Jäsenistö on hajaantunut kolmion Tuusula – Seinäjoki – Imatra sisälle, joten arjessa ei ole mahdollisuuksia tavata isommalla porukalla.
Tärkeä rooli tapaamisissa on kokouksilla, joita pidetään keväisin ja syksyisin. Kokouksien pitopaikka on aina huolella valittu, koska paikka luo perustan ja puitteet tapaamiselle. Tapaamisissa onkin tapana vähintään kerran todeta ääneen: nautitaan tästä hetkestä!
Yksi hienoista kokousmuistoista on veneretki Padasjoella sijaitsevalle Päijänteen Kelvenne -saarelle. Voi sanoa, että tunnelma oli kohdallaan syksyn karun kauniissa ja hiljaisessa järvimaisemassa. Sellaisesta saa voimaa arkeen asti.
Kertaluontoisten kokouspaikkojen lisäksi jotkut paikat ovat olleet monesti käytössä. Luhanka on yksi tällainen. Se on sijainniltaan keskeisellä paikalla seuran kannalta. Lisäksi sieltä on löytynyt työmahdollisuuksia, joilla on pystytty vankistamaan seuran kassaa.
Porukalla tehdystä metsäpuiden taimien istutuksesta saadut tulot olivat varsinkin seuran alkuaikoina tärkeitä, jotta saatiin Jukolan osallistumismaksut ja suunnistuspuvut maksettua. Ajan myötä rahan kerääminen on jäänyt sivuseikaksi ja mukavan yhdessäolon merkitys on kasvanut.
Jukolan läpivieminen on nuoremmalla iällä suhteellisen kivuton juttu, mutta vuosien karttuessa tilanne muuttuu. Parin tunnin metsässä samoilu ei olekaan enää niin helppo juttu. Eksymä on pyrkinyt edistämään jäsentensä kuntoilua ja harjoittelua seuran sisäisellä kuntopistekilpailulla eli tuttavallisemmin pojokisalla.
Oma kuntopistekilpailu on mukava siinäkin mielessä, että kuntoilusta tulee aina tavattaessa vaihdettua muutama sana. Joillekin kilpailu on tärkeämpää kuin toisille ja osa saa siitä lisää virtaa harjoitteluun. Toisille taas riittää omien tulosten seuraaminen vuosien varrella. Yhtä kaikki – kuntoilu ja varsinkin tavoitteellinen kuntoilu parantavat varmasti jäsenistön jaksamista ja lisäävät hyvinvointia myös arjessa ja työelämässä.
Olemme nyt keskimäärin yli viisikymppisiä ukkoja eikä into osoita laantumisen merkkejä. Mukaan on saatu myös jälkikasvua, mikä kannustaa jatkamaan harrastusta. Onpa Eksymän ansioluettelossa myös tuore pyöräsuunnistuksen MM-hopeamitali Liettuasta. Ei mikään turha seura siis. Nautimme edelleen joka hetkestä 🙂
Jouko Kleemola
Eksymän perustajajäsen, luottoankkuri ja viestintäjohtaja