Harjoituksissa osa Mynä-Pummeista otti tunnistettavasti juoksuaskeleita. Kuva: Reeta Kolkkala.
Jukola-sivujen aikaisempia juttuja lukeneet ovat varmasti jo pohtineet Mynä-Pummien kohtaloa. Onko suunnistusinto huuhtoutunut kevättulvien mukana Laajokeen ja edelleen Mynälahteen? Vai onkohan kuitenkin piirunomaista edistymistä tapahtunut suunnistustaidon saralla? Jaksoivatko miehet käydä lenkillä? Nyt piinaavat odotuksen hetket ovat ohi, kun Mynä-Pummit tekivät päivityksen omista olomuodoistaan, ajatuksistaan ja suunnitelmistaan.
JOUKKUEEN ESITTELY:
1) Kai Oksanen
– Joukkueen kapteeni ja avaussoihdun kantaja. Järjen ääni matkalla Jukolaan eli hössötys pois.
– tavoite selvitä hyväksytyllä suorituksella sunnuntaiaamuksi pojan rippikirkkoon
– erikoisosaamista on jäätävä rauhallisuus ja tilanteen nollaus tarvittaessa eli rastit vaan tulee tupsahtamaan matkan varrelle
2) Tuomas Mäkelä
– Mun rooli on ollu olla huijattavana kakkososuudelle mikä siis mennään pimeässä. Rooli joukkueessa on huolehtia siitä, että musiikin kuuntelun taso ei laske saunailloissa liian alas
– Tavoite on päästä maaliin- ajalla ei ole niin väliä. Välitavoite on oppia jollain tasolla suunnistamaan ja pitää tämän jälkeen laji mukana harrastepankissa.
– erikoistaito: maksimaalisen huono suunnalla juoksemisen kyky. Tästä olen itsekin yllättynyt!
3) Jussi Huuskonen
– 3. osuuden etenijä / joukkueen vasen puolustaja
– Tavoitteena on järjettömän hyvä kisafiiilis
– Erityisominaisuus: Ikänäön ansiosta ei sorru pikkutarkkaan suunnistukseen
4) Elias Mäkelä
– oma rooli joukkueessa ja matkalla Jukolaan, 4. osuuden suoritus
– henk.koht tavoitteet: Selvittää oma osuus kunnialla ja hyväksytysti. Hieno kokemus.
– Erityisosaaminen: Tasainen pummaaja
5) Jarno Sainio
– Roolina varamiehen varamies
– Tavoitteena löytää kaikki rastit, vieläpä oikeassa järjestyksessä
– Erityisosaamisena haukankatse – tunnistaa talitintin sadan metrin päästä, mutta ei välttämättä näe edessä kohoavaa jyrkännettä
6) Tomi Korhonen
– Mediavastaava ja joukkueen näönhuollon mentor. Kutososuudella yhteislähdössä.
– henk.koht tavoitteet: fiilistellä vaihtoon hyväksytysti pururadalta ja vesitornin mäeltä. Niiltä samoiltta
huudeilta missä nuorena poikana tuli hiihdeltyä ja juostua.
– Erityisominaisuus: voin höpötellä ulkomuistista kirjailija Juhani Peltosen ”Elmo, urheilijaa” kanssakisaajien hämmästykseksi.
7) Petteri Kylänpää
– oma rooli joukkueessa ja matkalla Jukolaan: Ankkuri
– henk.koht tavoitteet: Pitkä osuus hyväksytysti läpi
– jotain spessua: esim joku erityisosaaminen: tasapaksu lyllertäjä hyväntyylinen virne kasvoilla.
YHTEISET TAVOITTEET:
Mistä ajatus Jukolaan osallistumisesta tuli?
Pompoteltiin syksyllä ideaa johonkin isoon urheilutapahtumaan osallistumisesta. Lukkari-Jukola kotiseudun Mynämäen maastossa tajuttiin ainutlaatuiseksi tilaisuudeksi. Lisäksi haaste on liikunnallisesti vähintään mittava ja kylmiltään suunnistusta aloitteleville kauhunsekaista kunnioitusta herättävä. Yhdelle kävi niin että isoveli ”pakotti” mukaan ja hyvä niin, kivaa on ollut hänelläkin.
Minkälainen suunnistustausta teillä on?
Isompaa suunnistustaustaa ei ole, joukkueeseen ei päässyt jos näin oli.
Miten olette valmistautuneet Jukolaan?
Peruskuntoa on kohotettu mm juoksutreenillä ja hiihtämällä. Suunnistusta on harjoiteltu sekä ilta- ja omatoimirasteilla. Koutsi Reeta Kolkkalan avulla ollaan saatu analysoitua tilanteita ja reitinvalintoja.
Joukkueen jäsenet ovat käyneet yhdessä rasteilla, vuorovedoin on harjoiteltu rastin ottoa ja kartan lukua.
Onko valmistautumisessa tullut eteen joitain yllätyksiä?
Samanaikaisen juoksun, haastavan maaston ja kartanluvun yhdistäminen on ollut todella vaikea yhdistelmä. Yleisesti suunnistus on koettu melko vaikeana lajina. Kärsimättömälle ihmiselle lähes sietämätön. Samalla omalla kierolla tavalla laji on todettu koukuttavaksi. Positiivinen fiilis ja toimivat järjestelyt iltarasteilla ovat antaneet hyvän kuvan lajin harrastajista. ”Yllätykseksi” voidaan laskea myös nuoruusvuosista pidemmät palautusajat ja alati heikkenevä joukkuekavereiden juttujen taso. Valitettavasti loukkaantumiset ovat myös koetelleet joukkuettamme, ainakin kolmet magneettikuvat ja muutamat röntgenit on takana, pikkuvammoja unohtamatta. Toistaiseksi vain yksi viestinviejä on loukkaantumisen vuoksi jouduttu korvaamaan.
Mikä joukkueen fiilis ja iskukyky Jukolaan on nyt muutama viikko ennen h-hetkeä?
Joukkueen fiilis on todella hyvä, hieman odottavan jännittynyt. Jukolana voimme lähteä täysin paineettomassa tilassa. Heti alussa tehtiin kaikille selväksi, että päällimmäisin tulos mitä odotetaan on maaliin pääsy. Iskukyky Jukolassa on porukan tuntien todennäköisesti loistava ja menestyksekäs!
Tavoitteet Jukolaan?
Joukkueen tavoite on päästä kotikonnuille ja siellä tuloslistalle. Maaliin tullaan kisasta nauttien ja terveenä.
Mikä tässä projektissa on ollut parasta?
Porukan sitoutuneisuus, tavoitteellisuus ja yhteishenki ovat luoneet hyvän perustan suunnistuksen opetteluun. Voimme puhua ja analysoida suunnistuksesta vaikka kuinka paljon. Takana on monia
pettymyksiä, mutta myös onnistumisia. Kaveriporukan yhteydenpito on noussut aivan uusiin sfääreihin ja osalla tavoite on luonut motivaatiota kuntoilla.