Rankkasade rummutti kisa-aluetta reilun tunnin ajan ja kasteli kärjen kakkososuuden juoksijoita ja kuntosuunnistajien ykkösosuuden suunnistajia.
Rakettitukun oululainen avaaja Jorma Peltokorpi saapui hyväntuulisena vaihtoalueelta osuutensa jälkeen. Suunnistus on ollut mahtava elämys pimenevässä Jukolan yössä. Edes viitosrastin tienoilla alkanut kaatosade ei pilannut tunnelmaa.
– Tämä oli ensimmäinen kertani aloittajana ja kolmas kerta Jukolassa, Peltokorpi kertoo.
– Reitti ja maasto olivat todella hienoja ja monipuolisia. Ratamestari on onnistunut hyvin, ja letkat revittiin moneen kertaan rikki. Vaikka suunnistajia riitti ympärillä, piti koko ajan tehdä omia ratkaisuja ja pysyä kartalla, kuvailee Peltokorpi suunnistusta.
Lähtö sujui Rakettitukulta hyvin ja pitkä etappi ensimmäiselle rastille vaati hyvää reitinsuunnittelua. Sateen alettua Peltokorven silmälasit aiheuttivat hankaluuksia kastuessaan ja huurustuessaan. Loppumatka taittuikin lasit kädessä, ja kartanlukua varten piti pysähtyä laittamaan laseja päähän.
– Lasien kanssa annoin sateessa muille paljon tasoitusta, Jorma Peltokorpi harmittelee.
– Ensi kerraksi täytyy kyllä varautua piilolinsseillä. Onneksi pystyin tie- ja polkuosuuksilla ottamaan vahinkoa vähän takaisin reippaalla vauhdilla. Märkä metsä aiheutti kilpakumppaneillekin ongelmia. Ainakin yksi kenkä jäi ojaan ja suunnistaja sitä etsimään.
Radan loppuosalla kilpailun kärjessä etenevät kakkososuuden suunnistajat saavuttivat Peltokorven. Samaan aikaan kaikkiaan 26 rastin radan viimeiset kiemurat osoittautuivat haastaviksi, ja monta pummaajaa juoksi metsässä ristiin rastiin. Rakettitukun joukkue selvisi yhdellä noin viiden minuutin lisäkiemuralla. Mynämäen metsät tarjosivat parastaan ja tyytyväinen mies lähti kohti löylyä.