Nyrjähdyspassi

Suunnistajille sattuu tunnetusti muihin urheilulajeihin verrattuna vähän vammoja. Hiertymiä isompia vaivoja ovat nilkan nyrjähdykset, joita lähes jokainen suunnistaja on kokenut. Nämä ovat pienehköjä mutta usein melko kiusallisia vaivoja. Näistä eivät ole välttyneet kilpasuunnistajatkaan. Vuonna 2013 sveitsiläisille kilpasuunnistajille tehdyssä tutkimuksessa 96 % kilpasuunnistajista oli kokenut nilkan nyrjähdyksen ja näistä 57 %:lla nilkka oli kroonisesti epästabiili (Leumann et al 2013, Journal of Orienteering).

Lukkari-Jukolan osallistujien joukossa on siten tuhansittain risajalkoja, venkulakinttuja ja puolirampoja. On syytä pohtia, onko tätä otettu tähän mennessä riittävästi huomioon Jukolan järjestelyissä ja toisaalta onko tälle jotain tehtävissä tulevissa Jukoloissa.

Pahaa-aavistamattomia katselijoita, huoltajia ja aiemmin suunnistusta harrastamattomia ryntää joka vuosi tuhatmäärin Jukolan kisa-alueelle. Samaten joka vuosi satoja uusia harrastajia ilmaantuu kisaamaan Jukolan tai Venlojen viestissä. Miten voimme välttää nilkkojen nyrjähtämisten leviämisen entistä isompaan väestöön? Tätä ongelmaa ei toki voi verrata vieläkin jylläävään koronavirukseen, mutta on syytä arvioida, mitä korona ja muut saamamme opit opastavat meitä kohti vähempivammaista tulevaisuutta.

Jukolan kilpailukeskuksen tiiviissä hornankattilassa on vaikeaa arvioida, ketkä lajitovereistamme ovat löysänilkkoja. Ei myöskään ole syytä lähteä siitä oletuksesta, että kaikilla on ns. palkat niskassa.

Nilkan nyrjähtämisen leviämisen mekanismissa on vielä jonkin verran epäselvyyttä, mutta on melko todennäköistä, että se ei leviä pisaratartuntana. On kuitenkin havaittu, että jo noin vuoden altistuminen suunnistajien iltarastitapahtumissa juoksemalla voi aiheuttaa nyrjähdyksen. Voiko muiden lajitovereiden nyrjähdyksillä olla altistava vaikutus? Syntyykö nyrjähdys vasta ärräpäiden pärähdettyä ilmoille vai onko olemassa oireita, joista lonksahduksen voi ennustaa? Ken tietää, mutta ei kerro edes Barbielle.

Onko meillä varaa jättää tämä vakava uhka huomiotta?

Ehdotamme seuraavia toimenpiteitä:

  1. Otetaan käyttöön valtakunnallinen nyrjähdyspassi.
  2. Lääkärinkäyntien lisäksi velvoitetaan jokaista kirjaamaan harjoituksissa tapahtuneet nyrjähdykset nyrjähdyspassiin.
  3. Jukolan kisa-alueelle tullessa tarkistetaan nyrjähdyspassit. Kaksi koettua nyrjähdystä 6 kk sisällä, kipsattu tai jäykistetty nilkka oikeuttavat pääsyyn kisa-alueelle. Nämä näkyvät siis suoraan nyrjähdyspassissa.
  4. Mikäli nyrjähdyspassissa ei ole näitä merkintöjä tai passi puuttuu, noviisisuunnistaja ohjataan suoraan ensiapupisteelle. Tömäkällä nilkkateipillä fysioterapeutin teippaama nivel ei notku.
  5. Nilkkateippi sinetöidään ja sinetin olemassaolo tarkastetaan lähdössä, maalissa ja pois lähtiessä.

 

Immu Pummi

VASTUUVAPAUSLAUSEKE
Immu Pummi-nimimerkin alla julkaistut sisällöt ovat täysin fiktiivisiä. Nimimerkki Immu Pummi tai tällä nimellä kirjoittava(t) henkilö(t) ei ole vastuussa sisällön perustella aiheutuvasta vahingosta tai väärinkäytöksistä. Lukijan omalla vastuulla on arvioida sisällön mielekkyys ja todenperäisyys. Myöskään Lukkari-Jukola, Jukolan viesti ja Kaukametsäläiset ry eivät ole vastuussa tämän nimimerkin alla tehtyjen sisältöjen käytöstä.